Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimushanke järjestää 12.4. kaikille avoimen yleisöseminaarin Eurassa, koulukeskuksen auditoriossa.
Seminaarissa
kerrotaan Kulttuurien kerroksia Kauttualla – tutkimushankkeen kuulumisia ja
alustavia tuloksia vuoden 2013 osalta ja valotetaan erityisesti varhaiseen
maanviljelyyn liittyviä teemoja.
Arkeologiset tutkimukset keskittyivät harrastajakaivauksiin Kauttuan vanhan kylän alueella ja sitten normaaliin arkeologiseen pelastuskaivaukseen Luistarintien alueella. Luistarintien alueelta saatiin esiin arviolta 25 ruumishautaa ja sen lisäksi yksi suurikokoinen kuoppaliesi, joka tutkittiin huolellisesti. Tämän lieden tutkimustulokset ovat hyvin merkittäviä ja sen antia esitellään seminaarissa.
Kaivausten kuluessa saatiin alustava kasvijäännetutkimustieto, jonka mukaan lieden maakerroksissa on säilyneenä jyviä, erityisesti ohraa. Tämän vuoksi liedestä otettiin useita lisänäytteitä. Niistä on ensimmäinen saatu ajoituttua ja se ajoittuu jo 800-luvulle ennen ajanlaskua eli pronssikaudelle. Seminaariin mennessä on toivottavasti valmistunut useita uusia ajoituksia ja tulokset esitellään seminaarissa.
Varhainen maanviljely elinkeinona ja sen arkeologinen ja luonnontieteellinen tutkimus ovat olleet yksi suomalaisen arkeologisen tutkimuksen uusimmista teemoista ja tätä tutkimusta ja sen uusia tulkintoja seminaarissa valotetaan sekä asiantuntijaesitelmin (dos. Terttu Lempiäinen ja lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen) että Luistarintien kaivaustulosten perusteella. Asiantuntijaesitelmissä kerrotaan kysymyksestä laajemmassa yhteydessä ja lounaisen Suomen muiden esimerkkien valossa.
Arkeologiset tutkimukset keskittyivät harrastajakaivauksiin Kauttuan vanhan kylän alueella ja sitten normaaliin arkeologiseen pelastuskaivaukseen Luistarintien alueella. Luistarintien alueelta saatiin esiin arviolta 25 ruumishautaa ja sen lisäksi yksi suurikokoinen kuoppaliesi, joka tutkittiin huolellisesti. Tämän lieden tutkimustulokset ovat hyvin merkittäviä ja sen antia esitellään seminaarissa.
Kaivausten kuluessa saatiin alustava kasvijäännetutkimustieto, jonka mukaan lieden maakerroksissa on säilyneenä jyviä, erityisesti ohraa. Tämän vuoksi liedestä otettiin useita lisänäytteitä. Niistä on ensimmäinen saatu ajoituttua ja se ajoittuu jo 800-luvulle ennen ajanlaskua eli pronssikaudelle. Seminaariin mennessä on toivottavasti valmistunut useita uusia ajoituksia ja tulokset esitellään seminaarissa.
Varhainen maanviljely elinkeinona ja sen arkeologinen ja luonnontieteellinen tutkimus ovat olleet yksi suomalaisen arkeologisen tutkimuksen uusimmista teemoista ja tätä tutkimusta ja sen uusia tulkintoja seminaarissa valotetaan sekä asiantuntijaesitelmin (dos. Terttu Lempiäinen ja lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen) että Luistarintien kaivaustulosten perusteella. Asiantuntijaesitelmissä kerrotaan kysymyksestä laajemmassa yhteydessä ja lounaisen Suomen muiden esimerkkien valossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti