Satakunnan ympäristötiedon teemaviikoille osallistui satoja lapsia ja nuoria

Satakunnan ympäristötiedon teemaviikkoja vietettiin 3.-14.9.2012.
Teemaviikoilla oli tarjolla kymmeniä työpajoja lukuisten eri teemojen alla.

Työpajojen sisältö oli kohdistettu sekä lapsille että nuorille, aivan pienimmistä päiväkotilapsista lukiolaisiin saakka.

Teemaviikot järjestetään seuraavaksi syksyllä 2013.

Lue lisää teemaviikkojen blogista. 

Arkeologiset kenttätyöt jatkuivat maatutkauksella

Tutkimuskaivauksella oli syksyn ohjelmassa vielä maatutkaus.
Tutkittavaksi alueeksi valittiin aikaisemman aineiston ja syyskuun kaivausten perusteella päiväkodin tontille johtavan tien suuntainen, suorakulmainen pala peltoa ns. mustan mullan alueelta.
Maatutka lähettää maahan sähkömagneettisia impulsseja. Niiden perusteella voidaan erottaa maan alla olevia rakenteita, esim. talojen perustuksia, vanhoja ojia tms.


Lue lisää kaivausprojektin blogista.

Tutkimusryhmä koolla. Kuvassa vas. FT kaivausten johtaja Kari Uotila Muuritutkimus ky:stä, professori FT Mika Lavento Helsingin yliopistosta, Ulla Moilanen Muuritutkimus ky:stä, arkeologian opiskelija Eva Gustavsson ja yliopisto-opettaja Wesa Perttola Helsingin yliopistosta.

 

 

 

Vuoden 2012 kaivaukset ovat päättymässä Kauttualla

Kauttualla 4.9.-10.9. järjestetyillä koululaiskaivauksilla vieraili noin 200 oppilasta. Lisäksi 4.9.-14.9. järjestettyihin yleisökaivauksiin osallistui toistakymmentä harrastajaa eri puolilta Lounais-Suomea. Myös Päiväkoti Kulkusen lapset vierailivat kaivauksilla useana päivänä.

Vuoden 2012 kaivaukset olivat luonteeltaan koekaivauksia. Niitä täydennetään vielä maatutkauksella.
Kaivauksissa saatiin esille muinaispeltoa sekä hirsiä. Hirret ovat mahdolliseesti jonkin rakennuksen pohjaa, mutta niiden ikää ei voida selvittää ilman radiohiiliajoitusta. Kyseessä on joko rautakautinen asumus tai isojaon myötä hävinneen vanhan kylän asumus.
Muinaispellosta otettujen maanäytteiden avulla voidaan selvittää, mitä kauttualaiset viljelivät vuosien 1000-1300 tienoilla.

Ensimmäinen kaivausvuosi herätti lukuisia kysymyksiä. Kaivauksia onkin tarpeen jatkaa. Rahoitusmahdolisuuksia selvitetään talven 2012-2013 aikana.

Kaivausten johtaja Kari Uotila ohjeistamassa oppilaita seulontapaikalla.

Kaivaukset käynnistyvät Kauttualla

Kultturien kerroksia Kauttualla -tutkimusprojekti järjestää yleisökaivaukset ja koululaiskaivaukset Kauttualla, Luistarin läheisyydessä 3.-14.9.2012.

Tutkimusprojektin aikana etsitään lisätietoa Kauttuan keskiaikaisen kylän sijainnista. Tutkimustuloksia hyödynnetään alueelle tuotetuissa PULU-reiteissä sekä muussa opetuksessa ja opastuksessa. Tutkimustulosten pohjalta myös suunnitellaan jatkotutkimusta.

Yleisö ja koululaiset pääsevät mukaan tieteelliseen tutkimusprojektiin kaivamaan arkeologien kanssa Suomen ainoan ns. mustan mullan alueen kätkemää kulttuuriperintöä ja Kauttuan kulttuurimaiseman kehitysvaiheita.

Satakunnan ympäristötiedon teemaviikkoa vietetään 3.-7.9.2012

Satakunnan ympäristökasvatusverkosto järjestää taas ympäristötiedon teemaviikon.
Viikon aikana on tarjolla ympäristöön liittyvää ohjelmaa niin oppilaille kuin opettajillekin. Tutustu teemaviikon tarjontaa blogissa.

Vesistö-Alias esittäytyi SuomiAreenassa

Vesistö-aliasta pelattiin SuomiAreenan Promelavalla ja Torilavalla kolmena päivänä, kaksi kertaa päivässä. Pelisessiot kokosivat yhteen 36 poliitikkoa, asiantuntijaa, järjestötoimijaa ja kansalaista Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta miettimään vesistöasioita.

Niin Itämeri-kylässä kuin muuallakin Kansalaistorilla liikkui runsaasti väkeä heti keskiviikko-aamusta alkaen. Yleisön joukkoon viedyt pelisessiot keräsivätkin mukavasti yleisöä ohikulkijoista.

Perjantain yllätysnumerona nähtiin Itämeri-viestijöiden järjestämä flash mob. Katso esitys MTV3:n taltoinnista.

Vesistö-Alias toteutettiin sekä lautapelinä että yleisötilaisuuksiin soveltuvana roll-up versiona.Vesistö-Alias on Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän ja Satakunnan ympäristötietoisuus- ja -kasvatusverkoston ideoima peli. Sitä on jatkossa mahdollista lainata Lounais-Suomen kouluihin. Vesistö-Aliasta voi päästä pelaamaan myös erilaisissa tapahtumissa.

Vesistö-Aliasta Torilavalla. Kuva: Johanna Rinne/Velho-hanke

Vesistö-Aliaksen joukkueet

Joukkueiden tavoitteena on kerätä Itämeri-tekoja selittämällä vesistöasioihin liittyviä sanoja. Vesistö-Aliasta pelataan Aliaksen normaaleilla säännöillä, mutta sanat on muutettu vesistöihin liittyviksi. Alias on sanaselityspeli, eli tarkoituksena on tiettyjen rajoitusten mukaan selittämällä, synonyymejä tai vastakohtia käyttämällä, vihjaamalla jne. saada oma pelikumppani tai pelikumppanit arvaamaan mahdollisimman monta sanakorttien sanaa. 

Pelien ohjelma ja pelaajat

Keskiviikko 18.7.2012:  Promelava, Teema: ENERGIA klo 11.00-11.15

SININEN	VIHREÄ
Hanna Numminen/lehtori, Meri-Porin lukio	Harri Peltoniemi/ johtaja, Porin yliopistokeskus
Esa Merivalli/ projektijohtaja, Prizztech Oy	Vesa Jalonen / kunnanvaltuutettu, Keskusta
Marja Vieno/ VarELY, projektipäällikkö	Timo Merikallio/tehtaan johtaja, Metsä Fibre

Teema: VESIEN TILA JA VESIENSUOJELU klo 15.00-15.15

SININEN	VIHREÄ
Liisa Pietola/ ympäristöjohtaja, MTK	Jarkko Laitila/ pj, MTK Satakunta
Anne-Mari Ventelä/ toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti	Aino Launto-Tiuttu / projektipäällikkö, TEHO +
Harri Lehtonen/ kunnallisvaaliehdokas, Sosiaalidemokraatit	Minna-Liisa Salonsaari/kunnallisvaaliehdokas, Vihreät

Torstai 19.7.2012 klo 11.00–11.15: Promelava, Teema: MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ

SININEN	VIHREÄ
Maunu Häyrynen/ professori, TY	Pertti Rajala/ maakuntajohtaja, Satakuntaliitto
Hanna Hilden/ kunnallisvaaliehdokas, Kokoomus	Marjo Heino-Fihlman / taiteilija
Timo Juvonen/ ympäristösuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto	Pirjo Jaakkola/ kulttuurisihteeri, Eurajoen kunta

Torstai 19.7.2012 klo 13.30–13.45:  Torilava, Teema: KALAT JA KALASTUS

SININEN Henna Ryömä/ asiantuntija, Pyhäjärvi-Instituutti	VIHREÄ Raisa Ranta/ kunnallisvaaliehdokas, Vasemmistoliitto
Marrti Komulainen/projektipäällikkö, BalticSeaNow.Info, Turun AMK	Esko Pennanen / projektipäällikkö, Satakuntaliitto
Eeva Sinerjoki/ tutkija, Turun yliopisto	Kari Ranta-Aho/ Kalatalouspäällikkö, VAR ELY

Perjantai 20.7.2012 klo 13.30–13.45: Torilava, Teema: VESILIIKENNE

SININEN	VIHREÄ
/	Raimo Vahanto/Rauman Rotaryklubi
Pirjo Rinne/ ympäristökasvatuksen koordinaattori, Valonia	Kati Nordman /opettaja, Rauman Freinet-koulu
Sari Repka/ yksikön päällikkö, TY	Sirkka Lehto/ maakunta-arkkitehti, Satakuntaliitto

Perjantai 20.7.2012 klo 15.00–15.15: Promelava, Teema: SUOJELUALUEET JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

SININEN	VIHREÄ
Risto Sulkava/ puheenjohtaja, SLL	Anne Rautiainen/ asiantuntija, Suomen Latu
Yki Räikkälä/ toiminnanjohtaja, Satakunnan Elävän Kuvan keskus ry	Heli Nukki/projektipäällikkö, Porin kaupunki
Hanna Ylitalo/ puistonjohtaja, Metsähallitus	Kari Ylikoski/ ympäristösihteeri, Nakkilan kunta

Viime hetken muutokset pelaajien keskuudessa ovat mahdollisia.

SuomiAreenan Itämeri-kylässä pelataan vesistö-Aliasta

Itämeri-kylä saapuu SuomiAreenan kansalaistorille Poriin. SuomiAreenan Itämeri-kylässä ovat mukana mm. Turun ammattikorkeakoulu/ BalticSeaNow.Info-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke, Metsähallitus, Turun yliopiston Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus, Pidä saaristo siistinä ry ja Centrum Balticum.

Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmä ja Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto tuottavat Itämeri-kylään uudenlaisen tapahtumasarjan. Tavoitteena on nostaa kunnallisvaalien alla esille vesistöasioita ympäristökasvatuksen keinoin.

SuomiAreenan aikana järjestetään kuusi lyhyttä keskustelua, joiden punaisena lankana on ympäristöaiheisen keskustelun eteenpäin vieminen tutusta Alias-pelistä tuunatun vesistö-Aliaksen avulla.

Vesistö-Alias on tuunattu Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän ja Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkoston yhteistyönä. Pelin tekemisestä vastaa pieni pelialan yritys A&T Sinkkonen yhdessä Nelostuotteen kanssa.

Pelisessioiden järjestämisestä vastaavat Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman Osana omaa ympäristöä -hanke sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke.

Pelisessioiden juontajiksi on pyydetty kolme ympäristöalan ammattilaista: sanomalehti Länsi-Suomen ympäristötoimittaja Jami Jokinen, Porin ympäristövirastosta johtaja Matti Lankiniemi ja ilmasto-insinööri Jari Lampinen.

Miten pelaaminen tapahtuu?

Peleihin osallistuu kaikkiaan noin 40 henkilöä. Pelaajien joukossa on satakuntalaisia kansanedustajia, kunnallisvaaliehdokkaita, kulttuurialan toimijoita, vesiensuojelun ja kulttuuriympäristön asiantuntijoita, aluehallinnon virkamiehiä ELY-keskuksesta, Satakuntaliitosta ja Varsinais-Suomen liitosta, Porin yliopistokeskuksen johtaja, Turun yliopiston professori sekä tutkijoita.

Osallistujat keräävät pelin aikana kahdessa joukkueessa Itämeri-tekoja selittämällä vesistöasioihin liittyviä sanoja. Pelisessiot ovat teemoitettu pelissä mukana olevien henkilöiden taustat huomioiden.

Pelitapahtumien ajankohdat ja järjestämispaikat ovat teemoittain seuraavat:

ke 18.7.2012 klo 11.00–11.15 Promelava: ENERGIA

ke 18.7.2012 klo 15.00–15.15 Promelava: VESIEN TILA JA VESIEN SUOJELU

to 19.7.2012 klo 11.00–11.15 Promelava: MAISEMA- JA KULTTUURIPERINTÖ

to 19.7.2012 klo 13.30–13.45 Torilava: KALAT JA KALASTUS

pe 20.7.2012 klo 13.30–13.45 Torilava: VESILIIKENNE

pe 20.7.2012 klo 15.00–15.15 Promelava: SUOJELUALUEET JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Yleisö voi helposti seurata pelisessioita tapahtumalavan ympärillä.

Vesistö-Aliakseen ja Itämeri-viestijöihin voi tutustua Itämeri-kylässä kansalaistorin aukioloaikoina keskiviikosta perjantaihin klo 10.00–17.00.

Tervetuloa!

Lisätietoja vesistö-Aliaksesta ja pelisessioista:

Osana omaa ympäristöä -hanke

Laura Puolamäki (lomalla 19.6.–8.7.)

llpuol at utu.fi, puh.  040 5740 749

VELHO-hanke

Kati Saarni

kati.saarni at ely-keskus.fi, puh. 0295 022 936

Lisätietoja Itämeri-kylästä:

Annika Kunnasvirta (lomalla 2.-15.7.)

Annika.Kunnasvirta at turkuamk.fi

Martti Komulainen (lomalla 4.-29.6.)

martti.komulainen at turkuamk.fi

Nakkilan virtuaalisen ympäristöpolun ensimmäiset aineistot ovat valmistuneet.

Nakkilassa on tehty viime vuosina lukuisia luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviä inventointeja osana yleiskaavatyötä. Myös kunnan 150-vuotisjuhlanäyttelyn kokoaminen toi päivänvaloon runsaasti maisemanmuutoksesta kertovaa aineistoa. 

Tutkimustietoa hyödynnetään nyt ympäristöpolun sisällön tuottamisessa. Ympäristöpolku on jaettu luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön.

Luonnonympäristöön liittyvillä rasteilla tutustutaan mm. Tattaranjoen suulla ja Ruskilankoskella liito-oravaan ja lintuihin.

Kulttuuriympäristöön liittyvillä rasteilla tutustutaan eri aikakausien Nakkilaan esihistorialliselta ajalta historiallisen ajan ja jälleenrakennuskauden kautta nykyaikaan edeten.

Keskiajan Nakkila on läsnä Ruskilassa

Ruskilan kosken saksankivet osoittavat keskiaikaista rajaa, joka ilmeisesti määritteli piispan ja talonpoikien kalastusoikeudet Kokemäenjoessa. Ruskilan halki kulkee myös keskiajalta periytyvä Huovintie, joka on osa Turun linnaa ja Korsholman linnaa yhdistänyttä postitietä.

Ympäristöpolun keskiaikarastia testattiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2012 Ruskilan koulun 6. luokan kanssa. Oppilaat kävivät koskella katsomassa saksankiviä. Vesi tosin oli sateisen kevään jälkeen niin korkealla, että rannat olivat pehmeitä ja kosken kivet paljolti veden alla. Rannalla oppilaat kirjoittivat pienen tarinan siitä, mitä kosken partaalla olisi voinut keskiajalla tapahtua. Tarinat laitettiin muovirasiaan ja vietiin rannan läheisyydestä valittuun kätköpaikkaan. Ensi keväänä 6. luokan oppilaat voivat etsiä geokätkön ja lukea tarinat sekä jatkaa niitä.

Ympäristöpurjehduksella Luvian saaristossa

Osana omaa ympäristöä –hanke tuottaa teemapurjehduksen Luvian Laitakarissa kotisatamaansa pitävälle kaljaasi Ihanalle.

 Ensimmäinen testipurjehdus järjestettiin 18.5.2012.  Testiryhmänä olivat Itä-Porin koulun 9. luokkalaiset. 

Teemapurjehduksella tutustutaan Selkämereen ja Luvian saaristoon virtuaalisen ympäristöpolun avulla. Ympäristöpolun rastit rakennetaan mobiiliteknologiaa hyödyntävän PULU-ohjelman pohjalle. 

PULU-ohjelmassa ympäristöpolun kohteet voidaan avata ns. miniläppärissä tai tabletissa ja esimerkiksi havainnoida purjehdittavaa reittiä historiallisen kartan tai jonkin teemakartan ja  gps-paikannuksen avulla. Gps-paikannukseen voi yhdistää myös kuvia, videota, ääntä, tekstiä, tehtävärasteja ja kysymyksiä. Kun Ihana saapuu rastille määritettyyn koordinaattipisteeseen, avautuu tietokoneen ruudulle rastille syötetty informaatio mahdollisine tutkimus- tai havainnointitehtävineen. Rastit voidaan avata myös muualla kuin niiden omissa koordinaattipisteissä. Tämä on tarpeen esimerkiksi kovalla tuulella, jolloin ympäristöpolun tehtävät suoritetaan tyynessä paikassa, turvallisesti. Osa ympäristöpurjehduksen oppimisprosessiahan on olosuhteiden huomioiminen merellä liikuttaessa. 

 Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Henna Ryömä opastaa purjehtijoita vesinäytteen ottamisessa Säpin edustalla

Ympäristöpolkuun liittyy myös sähköinen työkirja, jossa purjehduksen aikana esille tulevista asioista kerrotaan laajemmin. Purjehduksella kirjoitetaan myös lokia, joka julkaistaan Ihanan kotisivuilla.

Ympäristöpurjehduksen taustalla  vietnamilainen maailmanperintö

Kipinä ympäristöpurjehduksen tuottamiseksi syttyi jo vuonna 2007, kun vietnamilaisen Ha Long Baynmaailmanperintökohteen työntekijöitä vieraili Satakunnassa tutustumassa suomalaiseen ympäristökasvatustyöhön ja kertomassa omasta kohteestaan. Luonnonperintökohteena UNESCO: n listalle vuonna 1994 päässyt Ha Long Bay sijaitsee Tonkininlahdella. Yli 1600 saaren muodostama kokonaisuus pitää sisällään sekä luonnonarvoja että kalastukseen ja mereen liittyvää kulttuuriperintöä, aivan kuten Selkämeren kansallispuistokin. Ha Long Bayn alueella ympäristökasvatusta tehdään suurelta osin koululaispurjehdusten avulla.

Ympäristöpurjehdus tuottaa tutkimustiedosta oppimateriaalia

Kaljaasi Ihana tarjoaa koululaisryhmille erinomaisen mahdollisuuden tutustua satakunnan merelliseen kulttuuriperintöön ja Selkämeren luontoon. Ympäristöpurjehduksen rastien sisältö saadaan Selkämereen liittyvistä inventoinneista ja tutkimuksesta lukuisten yhteistyökumppaneiden kautta. Tutkimustieto muunnetaan opetuskäyttöön sopivaan muotoon ja esitetään PULU-ohjelman avulla sopivissa kohteissa. 

 PULU toimii myös kannen alla

Luotolaiselämää Rauman saaristossa

 Saaristomuistoja saman katon alla

Huhtikuun 23. päivä järjestetty muisteluilta elämästä Rauman saaristosta kokosi Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelaan salin täydeltä väkeä. Saaristomuistoja heräteltiin vanhojen valokuvien avulla. Tunnelma oli alusta alkaen lämmin ja välitön, tunsihan suurin osa muistelijoista toisensa jo vuosien takaa.

Muisteluillan päätteeksi kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen opiskelijat sopivat osallistujien kanssa haastatteluaikoja seuraavalle päivälle. Tavoitteena oli tallentaa saaristolaismuistoja ja valokuvia siten, että aineistoa voidaan käyttää tieteellisessä tutkimuksessa vielä vuosienkin päästä. Ensimmäinen tavoite aineiston hyödyntämiselle on saaristolaiskulttuuria esittelevän näyttelyn tuottaminen Nurmeksen Päivärannan navettaan. Suureksi iloksemme kukaan ei kieltäytynyt haastattelusta, ja pari haastattelua tehtiin jo heti iltatilaisuuden päätteeksi.

 

Päivärannan viimeinen emäntä Hilma Virtanen ja talon kotieläimiä. Kuva: Raimo Syväsen yksityiskokoelma.

Reijo Holmström pikkupoikana 1940-luvulla vasikan kanssa (Kuva Holmströmin yksityiskokoelmasta)

Maastotöillä taustaa muistoille

Muisteluiltaa edeltävän päivän kenttäkurssi vietti Nurmeksessa. Maastotöiden aikana tutustuttiin Puuvallin, Päivärannan ja Pinokarin tilojen pihapiireihin, maiseman muutokseen mm. maankohoamisen ja maankäytön muuttumisen seurauksena sekä maisemanhoitoon.

Haastattelujen jälkeen, keskiviikkona, kurssi vietti vielä yhden päivän Reksaaressa. Reksaareen kuljimme Omenapuunmaan ensin luontopolkua pitkin ja sitten soutamalla Rohelan laituriin. Reksaaressa tutustuttiin Kartun ja Rohelan tiloihin ja Reksaaren maiseman muutokseen sekä Kartunkarin  muinaisjäännöksiin.

Monissa muistossa nousee esille saaristossa liikkuminen ja etäisyydet. Etenkin salmien ja sunttien ylitys talviaikaan oli vaarallista. Saarissa kulkemisen tavoitteena olikin paitsi harjoitella maiseman havainnointia, myös kiinnittää haastatteluissa esille tulleita asioita maisemaan.

Monta näkökulmaa samaan saaristoon

” Ja kun sinne tultiin niin sängyn vieressä  oli naula ja kello pantiin siihen roikkumaan ja sitä ei sit sinä  kesänä sen kummemmin tarvittu.”

Haastateltavillamme on hyvin erilainen tausta suhteessaan saaristoon, mutta muistoissa nousee esille yhteisiä teemoja. Olipa kyseessä sitten syntyperäinen saaristolainen, kesävieraana saareen tullut, huviveneilijä, kalastaja tai sukulaisvierailujen kautta osa-aikainen luotolainen, kiireettömyys ja luonnon ehdoilla toimiminen määrittelivät arjen kulkua. Kiireettömyys ei kuitenkaan tarkoita joutilaisuutta. Työtä kyllä riitti, mutta työtahtia ei säädellyt kello vaan vuoden- ja vuorokaudenaika sekä sää.

Luotolaiset olivat myös itsenäisiä. Toisten tilojen asukkaat tulivat paremmin keskenään toimeen, toiset huonommin. Hyvistäkin väleistä huolimatta itsekseen pärjääminen oli kaikille tärkeätä. Sadonkorjuutyöt, kuten heinänteko ja puinti, tehtiin osittain yhdessä, mutta arjesta selviydyttiin oman väen voimin.

Reino Peippo on liikkunut vaimonsa kanssa saaristossa kymmeniä vuosia. (Kuva: Reino Peipon yksityiskokoelma)

Saarissa retkeily on aina kuulunut raumalaisten, niin luotolaisten kuin kaupunkilaistenkin, harrastuksiin. Kaupungista retkille lähdettiin usein. Luotolaiset retkeilivät useimmiten juhlapyhinä. Myöhemmin 1900-luvulla käytiin tansseissa purjehdusseuran paviljongilla. Ostosten toimittamiseen toi helpotusta 1950-luvulla Möhkö-niminen paatti, joka kiersi rantoja kauppa-auton tapaan.

Luotolaisia ja kaupunkilaisia yhdistää myös kalastus. Kalastus ei ollut pääasiallinen toimeentulon lähde monellekaan tilalle, mutta lisätuloja siitä kyllä saatiin. Kala myös täydensi ruokapöytää. Saaressa asuminen vaati omavaraisuutta, ja kotieläimiä pidettiin yleisesti. Viimeiset lehmät, lampaat, kanat ja hevonen lienevät olleen Päivärannassa.

Raumalaistyylinen paatti. Paattien ulkomuodon perusteella voitiin sanoa, missä ne on tehty.

Kenttäkurssilaisia  Puuvallin kanavan lähellä.

Maankohoaminen muuttaa maisemaa ja rantoja saaristossa.

Huhtikuussa kerätään saaristolaismuistoja Raumalla

Huhtikuussa kerätään saaristolaismuistoja.

Turun yliopisto ja Rauman kaupunki järjestävät huhtikuussa raumalaisten saaristolaismuistojen
keruutapahtuman.
Maanantaina 23.4.2012 kaikkia muistelijoita kutsutaan iltatilaisuuteen Vanhan Rauman  korjausrakentamiskeskus Tammelaan. Seuraavana päivänä jatketaan haastatteluja. Talteen halutaan kertomuksia ihmisten arjesta, elämästä ja olemisesta saaristossa, sekä saaristoluonnosta sellaisena kuin se liittyy muistoihin ja elämään. Tutkijat toivovat saavansa käyttöön myös valokuvia menneen ajan
saaristosta.

Rauman kaupungin omistaman Päivärannan navettaan tuotetaan myöhemmin näyttely, joka esittelee raumalaista saaristoperintöä osana Selkämeren kansallispuistoa. Kulttuuriperintö on oleellinen osa kansallispuiston sisältöä.

Muisteluilta Vanhan Rauman Tammelassa, Eteläpitkäkatu 17, alkaa maanantaina 23.4.2012
klo 18.00. Illan aikana kerrotaan saaristomuistoja vapaasti keskustellen.

Lisätietoja:
Suunnittelija Laura Puolamäki
040 5740 749
llpuol (at) utu.fi