Päivä alkoi Karvian yläkoululle järjestetyllä oppitunnilla Karvian kiinteistä muinaisjäännöksistä ja Skanssin historiasta vanhojen karttojen valossa.
 |
| Eeva Raike kertoi yläkoulun oppilaille Karvian kivikautisesta maisemasta |
Alkuillasta siirryttiin maastoon, linnakkeen oletetulle sijaintipaikalle Kantin kylään. Kohteesta tunnetaan entuudestaan varmuudella yksi koordinaattipiste, jossa muinaisjäännösrekisterin mukaan on sijainnut linnakkeen ulkopuolinen redutti. Arkeologi Kari Uotila on tutkinut Itämeren alueen ja erityisesti Suomen linnoja ja linnoituksia. Hänen johdollaan paikalle saapuneet lähes 80 henkilöä tutustuivat maastossa näkyviin, mahdollisesti linnakkeeseen liittyviin jäänteisiin sekä kohteesta tunnettuun muistitietoon, jota saatiin kuulla osallistujien joukosta.
Maastoretki herätti runsaasti uusia tutkimuskysymyksiä, muun muassa reduttina tunnetun muinaisjäännöksen todellisesta luonteesta, kohteen laajuudesta ja linnakkeen sijainnista maisemassa ja sen maaperään jättämästä arkeologisesta aineistosta.
 |
| Runsaslukuisella osanottajajoukolla oli vaikeuksia mahtua Skanssista tällä hetkellä tunnetun, redutiksi nimetyn kohteen ympärille |
 |
| Maastossa on edellä mainitun kohteen lisäksi muitakin ampuma-asemaan ja vallitukseen viittaavia merkkejä Suomi-joen rantatörmällä. |
 |
| Varsinainen linnake lienee sijainnut puolustusrakennelmien takana avautuvilla pelloilla. Tämän hetkisillä tiedoilla sijaintia ei voi tarkasti määritellä, mutta ajoittain runsaasti sotilaita majoittanut tukikohta on varmasti jättänyt maahan paljon arkeologista aineistoa kuten aterioiden tähteeksi jääneitä luita ja metalliesineitä. Niitä voisi paikantaa erilaisilla prospektointimenetelmillä, kuten maatutkauksella. Arkeologiset kerrokset ovat todennäköisesti ainakin 40 senttimetrin syvyydessä, kyntökerroksen alla. |
Tilaisuus jatkui yleisöseminaarilla Karvia-talolla.
Kari Uotila aloitti esitykset kertomalla Suomessa 1600-luvulla sijainneista linnakkeista ja reduteista, sekä mahdollisuuksista arkeologisiin tutkimuksiin Kantissa aikaisemman ja juuri päättyneen maastoretken tuottaman tiedon valossa.
Arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta jatkoi teeman parissa kertomalla munaisjäännösten lainsuojasta ja toisaalta niiden hoitoon tarjotuista rahoitusmahdollisuuksista ja neuvonnasta.
Lopuksi kulttuuritoimen johtaja Sirpa Wahlqvist esitteli Euran kunnassa tehtyä, laajaa ja pitkään jatkunutta esihistorian elävöittämistyötä.
Maastoretki ja seminaari herättivät runsaasti mielenkiintoa ja innostusta Skanssin vaiheiden tarkempaan selvittämiseen sekä tutkijoissa että karvialaisissa. Kenties tulevina vuosina pääsemme kurkistamaan syvemmälle Kantin kylässä toimineen linnakkeen elämään 1600-luvulla.
Seminaariesitykset kootaan PaikkaOppi-palveluun Skanssista kertovan aineiston kohdalle.
