Satakunnan ympäristökasvatusverkoston ja Satakunnan elävän kuvan keskuksen yhdessä toteuttama lasten ympäristödokumentti-projekti on edennyt Huittisiin.
Projetin aikana Kokemäenjoen varren koulujen oppilaat tutustuvat jokimaisemaan ja tuottavat siitä dokumentin. Episodeista koostuva dokumentti valmistuu toukokuussa 2014.
Hanketta rahoittaa YM ympäristökasvatukseen suunnatuista varoista.
Lue hankkeen blogista, mitä Huittisissa tapahtuu!
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Ympäristö eläväksi kuvaksi on edennyt Huittisiin
Satakunnan ympäristökasvatusverkoston muistiot nyt verkossa
Satavesi-ohjelmassa toimi vuoden 2008 lopulle saakka oma,
ympäristötietoisuus ja -kasvatus -teemaryhmä. Samaan aikaan
ympäristötietoisuuteen ja -kasvatukseen liittyvä toiminta vilkastui
Satakunnassa huomattavasti mm. Satakunnan ympäristökoulu -hankkeen
ansiosta. Ympäristökoulun toimesta työryhmätyyppistä toimintaa
toteutettiin Satakunnan ympäristökasvatusverkostossa. Koska
Satavesi-teemaryhmän ja tämän verkoston toiminnassa oli paljon
yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä, ja ryhmät tekivät paljon myös
yhteistyötä, todettiin, että toiminnan järkeistämiseksi ja
tehostamiseksi ryhmät kannattaa yhdistää. Uuden ryhmän, Satakunnan
ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkoston, ensimmäinen kokous pidettiin
17.11.2008.
Viime vuosien muistiot ja muuta aineistoa on nyt luettavissa Satavesi-ohjelman www-sivuilla.
Satakunnan ympärisatökasvatusverkosto on avoin kaikille ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Anne Savola, Satakuntaliitto anne.savola at satakunta.fi
Varapuheenjohtaja: Heli Välimaa, Porin kaupungin ympäristövirasto heli.valimaa at pori.fi
Sihteeri: Laura Puolamäki, Turun yliopisto llpuol at utu.fi
Viime vuosien muistiot ja muuta aineistoa on nyt luettavissa Satavesi-ohjelman www-sivuilla.
Satakunnan ympärisatökasvatusverkosto on avoin kaikille ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille.
Puheenjohtaja: Anne Savola, Satakuntaliitto anne.savola at satakunta.fi
Varapuheenjohtaja: Heli Välimaa, Porin kaupungin ympäristövirasto heli.valimaa at pori.fi
Sihteeri: Laura Puolamäki, Turun yliopisto llpuol at utu.fi
torstai 24. lokakuuta 2013
Ajoitustutkimus varmistaa: Kauttualla viljeltiin ohraa pronssikaudella
Syksyllä
2012 saatiin Kauttuan pellon koekuopista esille kyntöjälkiä
muinaispellossa. Niistä saatiin talteen yksi jyvän puolikas, jota ei
kuitenkaan voitu ajoittaa pienen kkonsa vuoksi.
Kesällä ja syksyllä 2013 jatkuneissa kaivauksissa löytyi jälleen muinaispeltoa kyntöjälkineen sekä edellisvuonna tutkitulta Kauttuan pellolta että viemärityömaan vuoksi tutkitulta läheiseltä Luistarintieltä.
Elokuun alussa Luistarintieltä löytyi pelastuskaivauksen yhteydessä pronssikaudelle alustavasti ajoitettu kuoppaliesi. Esiin tullut liesirakenne ja sen ajoitus ovat nyt tarkentuneet.
Lue lisää Kulttuurien kerroksia Kauttualla -blogista
Kesällä ja syksyllä 2013 jatkuneissa kaivauksissa löytyi jälleen muinaispeltoa kyntöjälkineen sekä edellisvuonna tutkitulta Kauttuan pellolta että viemärityömaan vuoksi tutkitulta läheiseltä Luistarintieltä.
Elokuun alussa Luistarintieltä löytyi pelastuskaivauksen yhteydessä pronssikaudelle alustavasti ajoitettu kuoppaliesi. Esiin tullut liesirakenne ja sen ajoitus ovat nyt tarkentuneet.
Lue lisää Kulttuurien kerroksia Kauttualla -blogista
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
Karvian Skanssi herätti uusia ajatuksia
Karviassa järjestetty Skanssin linnakkeen menneisyys ja uudet mahdollisuudet -tilaisuus keräsi runsaasti paikallishistoriasta ja kulttuuriympäristöstä kiinnostuneita osallistujia.
Päivä alkoi Karvian yläkoululle järjestetyllä oppitunnilla Karvian kiinteistä muinaisjäännöksistä ja Skanssin historiasta vanhojen karttojen valossa.
Alkuillasta siirryttiin maastoon, linnakkeen oletetulle sijaintipaikalle Kantin kylään. Kohteesta tunnetaan entuudestaan varmuudella yksi koordinaattipiste, jossa muinaisjäännösrekisterin mukaan on sijainnut linnakkeen ulkopuolinen redutti. Arkeologi Kari Uotila on tutkinut Itämeren alueen ja erityisesti Suomen linnoja ja linnoituksia. Hänen johdollaan paikalle saapuneet lähes 80 henkilöä tutustuivat maastossa näkyviin, mahdollisesti linnakkeeseen liittyviin jäänteisiin sekä kohteesta tunnettuun muistitietoon, jota saatiin kuulla osallistujien joukosta.
Maastoretki herätti runsaasti uusia tutkimuskysymyksiä, muun muassa reduttina tunnetun muinaisjäännöksen todellisesta luonteesta, kohteen laajuudesta ja linnakkeen sijainnista maisemassa ja sen maaperään jättämästä arkeologisesta aineistosta.
Tilaisuus jatkui yleisöseminaarilla Karvia-talolla.
Kari Uotila aloitti esitykset kertomalla Suomessa 1600-luvulla sijainneista linnakkeista ja reduteista, sekä mahdollisuuksista arkeologisiin tutkimuksiin Kantissa aikaisemman ja juuri päättyneen maastoretken tuottaman tiedon valossa.
Arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta jatkoi teeman parissa kertomalla munaisjäännösten lainsuojasta ja toisaalta niiden hoitoon tarjotuista rahoitusmahdollisuuksista ja neuvonnasta.
Lopuksi kulttuuritoimen johtaja Sirpa Wahlqvist esitteli Euran kunnassa tehtyä, laajaa ja pitkään jatkunutta esihistorian elävöittämistyötä.
Maastoretki ja seminaari herättivät runsaasti mielenkiintoa ja innostusta Skanssin vaiheiden tarkempaan selvittämiseen sekä tutkijoissa että karvialaisissa. Kenties tulevina vuosina pääsemme kurkistamaan syvemmälle Kantin kylässä toimineen linnakkeen elämään 1600-luvulla.
Seminaariesitykset kootaan PaikkaOppi-palveluun Skanssista kertovan aineiston kohdalle.
Päivä alkoi Karvian yläkoululle järjestetyllä oppitunnilla Karvian kiinteistä muinaisjäännöksistä ja Skanssin historiasta vanhojen karttojen valossa.
Eeva Raike kertoi yläkoulun oppilaille Karvian kivikautisesta maisemasta |
Alkuillasta siirryttiin maastoon, linnakkeen oletetulle sijaintipaikalle Kantin kylään. Kohteesta tunnetaan entuudestaan varmuudella yksi koordinaattipiste, jossa muinaisjäännösrekisterin mukaan on sijainnut linnakkeen ulkopuolinen redutti. Arkeologi Kari Uotila on tutkinut Itämeren alueen ja erityisesti Suomen linnoja ja linnoituksia. Hänen johdollaan paikalle saapuneet lähes 80 henkilöä tutustuivat maastossa näkyviin, mahdollisesti linnakkeeseen liittyviin jäänteisiin sekä kohteesta tunnettuun muistitietoon, jota saatiin kuulla osallistujien joukosta.
Maastoretki herätti runsaasti uusia tutkimuskysymyksiä, muun muassa reduttina tunnetun muinaisjäännöksen todellisesta luonteesta, kohteen laajuudesta ja linnakkeen sijainnista maisemassa ja sen maaperään jättämästä arkeologisesta aineistosta.
Runsaslukuisella osanottajajoukolla oli vaikeuksia mahtua Skanssista tällä hetkellä tunnetun, redutiksi nimetyn kohteen ympärille |
Maastossa on edellä mainitun kohteen lisäksi muitakin ampuma-asemaan ja vallitukseen viittaavia merkkejä Suomi-joen rantatörmällä. |
Varsinainen linnake lienee sijainnut puolustusrakennelmien takana avautuvilla pelloilla. Tämän hetkisillä tiedoilla sijaintia ei voi tarkasti määritellä, mutta ajoittain runsaasti sotilaita majoittanut tukikohta on varmasti jättänyt maahan paljon arkeologista aineistoa kuten aterioiden tähteeksi jääneitä luita ja metalliesineitä. Niitä voisi paikantaa erilaisilla prospektointimenetelmillä, kuten maatutkauksella. Arkeologiset kerrokset ovat todennäköisesti ainakin 40 senttimetrin syvyydessä, kyntökerroksen alla. |
Tilaisuus jatkui yleisöseminaarilla Karvia-talolla.
Kari Uotila aloitti esitykset kertomalla Suomessa 1600-luvulla sijainneista linnakkeista ja reduteista, sekä mahdollisuuksista arkeologisiin tutkimuksiin Kantissa aikaisemman ja juuri päättyneen maastoretken tuottaman tiedon valossa.
Arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta jatkoi teeman parissa kertomalla munaisjäännösten lainsuojasta ja toisaalta niiden hoitoon tarjotuista rahoitusmahdollisuuksista ja neuvonnasta.
Lopuksi kulttuuritoimen johtaja Sirpa Wahlqvist esitteli Euran kunnassa tehtyä, laajaa ja pitkään jatkunutta esihistorian elävöittämistyötä.
Maastoretki ja seminaari herättivät runsaasti mielenkiintoa ja innostusta Skanssin vaiheiden tarkempaan selvittämiseen sekä tutkijoissa että karvialaisissa. Kenties tulevina vuosina pääsemme kurkistamaan syvemmälle Kantin kylässä toimineen linnakkeen elämään 1600-luvulla.
Seminaariesitykset kootaan PaikkaOppi-palveluun Skanssista kertovan aineiston kohdalle.
maanantai 9. syyskuuta 2013
Karviassa tutustutaan Skanssin linnakkeeseen
Karvian Kantin kylässä sijaitsi karvian Skantsina tunnettu linnake ja myöhemmin saman niminen kestikievari.
Linnakkeen vaiheista tiedetään kovin vähän, eikä siitä ole kiinteänä muinaisjäännöksenäkään säilynyt muuta kuin tykkiredutin perustus. Vanhoissa kartoissa Skantsi sen sijaan esiintyy Kyrönkankaan maantien varrella 1800-luvun loppupuolelle saakka paikannimenä.
18.9. järjestetään Karviassa Skanssin linnakkeen mennesiyys ja uudet mahdollisuudet -niminen seminaari sekä sitä edeltävä maastoretki. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Tutustu Skanssiin PaikkaOppi -palvelussa
Ohjelma:
Klo 18.00 Dosentti (Helsingin ja Turun yliopistot) Kari Uotila:
klo 19.00 arkeologi Leena Koivisto, Satakunnan Museo: Skanssin muinaisjäännöksen hoito ja suojelu sekä mahdollisuudet matkailussa
Linnakkeen vaiheista tiedetään kovin vähän, eikä siitä ole kiinteänä muinaisjäännöksenäkään säilynyt muuta kuin tykkiredutin perustus. Vanhoissa kartoissa Skantsi sen sijaan esiintyy Kyrönkankaan maantien varrella 1800-luvun loppupuolelle saakka paikannimenä.
18.9. järjestetään Karviassa Skanssin linnakkeen mennesiyys ja uudet mahdollisuudet -niminen seminaari sekä sitä edeltävä maastoretki. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Tutustu Skanssiin PaikkaOppi -palvelussa
Ohjelma:
Maastoretki Skanssin linnakkeelle:
Retkellä tutustutaan linnakkeen paikkaan ja sieltä löytyviin muinaisjäännöksiin sekä aluetta kuvaaviin vanhoihin karttoihin
Lähtö OMILLA AUTOILLA klo 16.00 Karviatalon pihalta, osoite Tyyni Tuulion katu 12
Yleisöseminaari
Kahvitus yleisölle Karviatalon aulassa klo 17.30 alkaen
Retkellä tutustutaan linnakkeen paikkaan ja sieltä löytyviin muinaisjäännöksiin sekä aluetta kuvaaviin vanhoihin karttoihin
Lähtö OMILLA AUTOILLA klo 16.00 Karviatalon pihalta, osoite Tyyni Tuulion katu 12
Yleisöseminaari
Kahvitus yleisölle Karviatalon aulassa klo 17.30 alkaen
Klo 18.00 Dosentti (Helsingin ja Turun yliopistot) Kari Uotila:
Skanssin
linnoitus ja sen tutkimuksen mahdollisuudet
klo 19.00 arkeologi Leena Koivisto, Satakunnan Museo: Skanssin muinaisjäännöksen hoito ja suojelu sekä mahdollisuudet matkailussa
klo 19.20 Kulttuuritoimen johtaja Sirpa Wahlqvist, Euran kunta: Historian elävöittäminen matkailu- ja
opetuskäyttöön, esimerkkinä Esihistorian Eura
klo 19.40 keskustelua
klo 20.00 tilaisuus päättyy
Tilaisuuden järjestävät Karvian kunta ja Osana omaa ympäristöä –hanke
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Kokemäenjokilaakso eläväksi kuvaksi elokuvakasvatusprojekti käynnistää ympäristötiedon teemaviikon Satakunnassa
Kokemäenjokilaakso eläväksi kuvaksi
Ympäristöpainotteinen elokuvakasvatus- projekti 1.8.2013-31.5.2014
Satakunnan Elävän Kuvan
Keskus sai Keski-Suomen ELYn ympäristökasvatusvaroista rahoituksen
valtakunnallisesti merkittävälle lasten ja nuorten ympäristöpainotteisen
dokumenttiprojektin toteuttamiseen. Hanketta on ideoitu jo pari vuotta
Satakunnan ympäristökasvatusverkoston palavereissa ja nyt hankkeesta
tulee vihdoin totta.
Projektissa Satakunnan
Elävän Kuvan Keskus ja MEKA TV ohjaa kouluissa toteutettavia
elokuvatyöpajoja. Satakunnan ympäristötietoisuus- ja -kasvatusverkoston
jäsenet sekä muut alueen ympäristötoimijat tuovat mukaan
ympäristöasioiden asiantuntijuuden.
Dokumenttielokuvahanke
tarjoaa ympäristötoimijoille mahdollisuuden esitellä omaa alaansa
lapsille ja nuorille ja tutustua samalla myös näiden
ympäristökäsityksiin. Koululaiset saavat taas eväitä muodostaa
näkemyksensä omasta ympäristöstään.
Satakunnan ympäristötiedon teemaviikolla, 2.-8.9., toteutetaan kolme ensimmäistä elokuvapajaa Nakkilassa.
Lue lisää projektiblogista.
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Satakunnan ympäristötiedon teemaviikkoa vietetään 2.-8.9.2013
Satakunnan ympäristötiedon teemaviikot järjestää
Satakunnan ympäristökasvatusverkosto.
Satakunnan ympäristökasvatusverkosto on vapaamuotoinen
ryhmä, joka kokoaa yhteen ympäristökasvatuksesta ja ympäristötiedon
popularisoimisesta kiinnostuneita toimijoita. Mukana on mm. teollisuuden,
järjestöjen, korkeakoulujen, 2. asteen oppilaitosten, aluehallinnon ja kuntien
edustajia. Ryhmään voi liittyä kuka tahansa asiasta kiinnostunut.
Satakunnan ympäristökasvatusverkosto toteuttaa Satakunnassa
vuonna 2010 käyttöön otettua Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa
Ympäristö osaksi arkea.
Tänä vuonna ympäristötiedon teemaviikolla järjestetään
Voimaa lähiympäristöstä -tempaus. Tavoitteena on nostaa esiin lähiympäristön
merkitystä ihmisille ja hyvinvoinnille.
Toteutustapa on vapaa. Jokainen tempaukseen osallistuva toimija,
myös yksittäinen ihminen, voi toteuttaa omanlaisensa tapahtuman, jonka teemana
on, miten lähiympäristö antaa voimaa. Osallistua voi esimerkiksi pienesti
omissa toimitiloissa tai kodin lähipiirissä järjestettävällä tuokiolla tai
näyttävänä julkisena flash mob -tapahtumana – ja kaikkea siltä väliltä.
Ainoat reunaehdot ovat, että ympäristökasvatuksen
Kehrä-tunnuksen tulee olla tapahtumassa näkyvillä ja tapahtumasta raportoidaan
sanoin ja/tai kuvin tempauksen sosiaalisen median alustalla. Kehrä-tunnus on
Lounais-Suomen ympäristökasvatustyön tunnus.
Tempaus on myös haastekampanja, eli haastamme kaikki mukaan järjestämään
tapahtuman tai toimintaa tai vain osallistumaan kuvalla ja kuvauksella siitä,
miten lähiympäristö antaa voimaa.
Lisätietoa teemaviikon ohjelmasta ja tempauksesta julkaistaan viikolla 35.
maanantai 12. elokuuta 2013
Kesän 2013 kaivaukset Kauttualla ovat päättyneet
Kaivausjohtaja, FT Kari Uotila, kokosi yhteen muutamia avaintuloksia
kenttätyövaiheen päättymisen jälkeen. Tulokset tarkentuvat talven
aikana, kun eri analyysit valmsituvat ja tuloksia ehditään tarkastella
paremmin.
Tulokset kesältä 2013:
1. Laaja-alainen muinaispeltovaihe saatiin esiin, mahdollisesti yksi myös oja ja ainakin yksi aitatolppa. Muinaispellosta otettiin maanäytteet mahdollisten siementen ajoitusta ja tunnistusta varten.
2. Alueelta löytyi rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia astianpaloja, joista osa on melko suurikokoisia.
3. Peltokerroksen alta löydettiin säilyneenä kolminkertainen lattiataso, josta otettiin näyte ajoitusta varten.
4. Uunin tai muun kiviladelman jäännökset saatiin esille. ne todennäköisesti ajoittuvat 1600-1700-luvulle, jolloin alueella on ollut kymmenkunta taloa.
5. Päivittäin kaivauksella vieraili 8-12 harrastajaa ja parhaimmillaan 5 kouluikäistä arkeologialeiriläistä sekä muutamia lapsia vanhempiensa kanssa mukana. Kuumimpana päivänä ostettiin 23 jäätelöä.
Tuloksia vuosilta 2012-2013
Alueen muinaisjäännösluonne saatiin kahden kenttätyövaiheen jälkeen varmistettua. Alueella on 700-1000 vuotta vanhan asutuksen jäännöksiä.
Puurakenteiden jäännöksiä on säilynyt alueella monin paikoin heti peltokerroksen alla, niiden ajoitusta ei voida tässä vaiheessa varmuudella kuitenkaan sanoa.
Alueella on myös laaja asutusta vanhemman pellon - muinaispellon - vaihe, joka ajoittuu ainakin 1300-lukua vanhemmaksi.
Tulokset kesältä 2013:
1. Laaja-alainen muinaispeltovaihe saatiin esiin, mahdollisesti yksi myös oja ja ainakin yksi aitatolppa. Muinaispellosta otettiin maanäytteet mahdollisten siementen ajoitusta ja tunnistusta varten.
2. Alueelta löytyi rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia astianpaloja, joista osa on melko suurikokoisia.
3. Peltokerroksen alta löydettiin säilyneenä kolminkertainen lattiataso, josta otettiin näyte ajoitusta varten.
4. Uunin tai muun kiviladelman jäännökset saatiin esille. ne todennäköisesti ajoittuvat 1600-1700-luvulle, jolloin alueella on ollut kymmenkunta taloa.
5. Päivittäin kaivauksella vieraili 8-12 harrastajaa ja parhaimmillaan 5 kouluikäistä arkeologialeiriläistä sekä muutamia lapsia vanhempiensa kanssa mukana. Kuumimpana päivänä ostettiin 23 jäätelöä.
Tuloksia vuosilta 2012-2013
Alueen muinaisjäännösluonne saatiin kahden kenttätyövaiheen jälkeen varmistettua. Alueella on 700-1000 vuotta vanhan asutuksen jäännöksiä.
Puurakenteiden jäännöksiä on säilynyt alueella monin paikoin heti peltokerroksen alla, niiden ajoitusta ei voida tässä vaiheessa varmuudella kuitenkaan sanoa.
Alueella on myös laaja asutusta vanhemman pellon - muinaispellon - vaihe, joka ajoittuu ainakin 1300-lukua vanhemmaksi.
Päiväkodin lapset tulosa kaivaukselle |
Lautalattia paljastumassa |
Ensimmäinen kaivauspäivä |
Kolmas kaivauspäivä |
Viimeinen kaivauspäivä, maanäytteiden otto muinaispellosta |
Sian alaleuan kulmahampaan pala, sanoi paikalla vieraillut osteologi FT Auli Bläuer |
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Kauttuan kaivausten tutkimustuloksia esittelevä näyttely avautui 25.6.2013 Porissa ja 1.7.2013 Eurassa
Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimusprojektin tuloksia ja tutkimusmenetelmiä esittelevä näyttely on valmistunut. Näyttelyssä
esitellään Euran Kauttuan vanhan kylän paikalla vuonna 2012 tehtyjä arkeologisia
kaivauksia ja niissä tehtyjä löytöjä sekä kerrotaan kaivauksissa käytetyistä
uusista tutkimusmenetelmistä.
Näyttely on esillä
Kaivaukset Kauttualla jatkuvat tänä kesänä heinä-elokuun vaihteessa. Hanke toteutetaan yhteisöllisen arkeologian keinoin: tärkeä osa kaivausta on vapaaehtoiskaivajien ja arkeologian harrastajien mukana oleminen. Lisäksi koululaisille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kaivausleirille neljänä päivänä. Kaivauksilla on muidenkin mahdollista vierailla. Kaivausten kenttätöiden ajankohta on 29.7.–9.8., mukaan kaivamaan on edelleen mahdollista ilmoittautua. Lisätietoja tutkimushankkeesta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen blogista osoitteesta http://kerroksiakauttualla.blogspot.fi/.
Yleisökaivauksille paikat ovat täyttymässä, arkeologialeirillä sen sijaan on edelleen runsaasti tilaa.
Tutkimusten edistymistä voi seurata myös facebookissa (KulttuurienKerroksiaKauttualla).
Tämän vuoden tutkimukset rahoitetaan Pyhäjärviseutu ry:n kautta EU:n Leader -ohjelmasta.
Näyttely on esillä
Satakunnan Museossa 25.6. - 1.9.2013 museon aukioloaikoina ( ti-su 11-18, ke 11-20)
Euran kirjastossa 1. – 19.7. kirjaston aukioloaikoina (ma-pe klo 12 – 19) pääkirjaston näyttelytilassa
Viime vuoden tutkimusten koekuopista löydettiin mm. jälkiä rakennuksista sekä merkkejä muinaispellosta. C14- näytteistä saadut tulokset ajoittavat asutuksen ja viljelyn varhaiselle keskiajalle, mutta löytöaineistossa on myös joitakin paloja rautakautista keramiikkaa. Tutkimukset rahoitettiin Jalmari Karhulan säätiön apurahalla.Kaivaukset Kauttualla jatkuvat tänä kesänä heinä-elokuun vaihteessa. Hanke toteutetaan yhteisöllisen arkeologian keinoin: tärkeä osa kaivausta on vapaaehtoiskaivajien ja arkeologian harrastajien mukana oleminen. Lisäksi koululaisille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kaivausleirille neljänä päivänä. Kaivauksilla on muidenkin mahdollista vierailla. Kaivausten kenttätöiden ajankohta on 29.7.–9.8., mukaan kaivamaan on edelleen mahdollista ilmoittautua. Lisätietoja tutkimushankkeesta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen blogista osoitteesta http://kerroksiakauttualla.blogspot.fi/.
Yleisökaivauksille paikat ovat täyttymässä, arkeologialeirillä sen sijaan on edelleen runsaasti tilaa.
Tutkimusten edistymistä voi seurata myös facebookissa (KulttuurienKerroksiaKauttualla).
Tämän vuoden tutkimukset rahoitetaan Pyhäjärviseutu ry:n kautta EU:n Leader -ohjelmasta.
Euran kirjaston näyttelytiloissa voi tutustua kaivauspaikalta löydettyihin rahoihin 1500-, 1600-, 1700- , 1800- ja 1900- luvuilta. |
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Selkämeren kirjoituskilpailun parhaat työt palkittiin 17.6.2013 Merikarvialla
Suuren suosion saavuttaneeseen Minun Selkämeren
-kirjoituskilpailuun osallistuttiin kaikkiaan 157 kirjoituksella. Viisi
parasta kirjoitusta julkistettiin tänään 17.6. Merikarvialla Kesän avaus
-tapahtuman yhteydessä.
Kirjoituksissa pohdittiin Selkämeren merkitystä kirjoittajille, ja ne koostuvat omakohtaisista lapsuus- ja nuoruusmuistoista, elämästä Selkämerellä, elävistä muistoista sekä tarinoista.
Viiden parhaan kirjoituksen joukkoon valikoituivat jaetulla ensimmäisellä sijalla Päivi Luosman (Rauma) Ukki ja Jari Taipaluksen (Pori) Elämää aaltojen takana. Kolmantena palkittiin Marko Östmanin (Rauma) Neljän polven aallot, neljäntenä Eeva-Leena Vaahtion (Luvia) Selkämeri – Minun Mereni ja viidentenä nimimerkki Reeja Dasmoen (Turku) Se (lkä) meri. Kunniamaininnan saivat myös Kalevi Näyrän Salakivi Selkämeressä, Emma Elliotin Mumier och havsmonster i Axmarby, Margit Meriläisen Minun Selkämereni, Sirkka Talvimon Souda ja huopaa ja Arvo Tuomisen Minun Selkämereni: Ensi tutustuminen.
"Valinta ei ollut helppo, sillä kirjoitukset olivat todella korkeatasoisia. Yritimme löytää kärkeen erityyppisiä kirjoituksia. Tarinoissa oli käsitelty Selkämerta taitavasti: nähdyn, eletyn ja koetun kautta. Teksteistä heijastuu syvä kiintymyssuhde Selkämereen ja sen luontoon", kuvailee toinen kilpailun tuomareista, kirjailija Pirkko Saisio.
Minun Selkämereni -kirjoituskilpailuun osallistuttiin pääosin Selkämeren alueen kunnista. Yksi kirjoituksista saapui jopa New Yorkista asti. Myös Ruotsista ja Lapin Ivalosta kirjoitettiin. Osallistujia oli koululaisista eläkeläisiin.
Kilpailun kirjoitukset arvioi ensin esiraati, jonka jälkeen ne siirtyivät tuomareiden, kirjailija Pirkko Saision ja Tapio Koivukarin arvioitavaksi. Kilpailun suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Lue lisää kirjoituskilpailusta Luontoon.fi -palvelussa.
Kirjoituksissa pohdittiin Selkämeren merkitystä kirjoittajille, ja ne koostuvat omakohtaisista lapsuus- ja nuoruusmuistoista, elämästä Selkämerellä, elävistä muistoista sekä tarinoista.
Palkitut kirjoittajat ja tuomarit Ihanan kannella Ouran saaristossa |
Viiden parhaan kirjoituksen joukkoon valikoituivat jaetulla ensimmäisellä sijalla Päivi Luosman (Rauma) Ukki ja Jari Taipaluksen (Pori) Elämää aaltojen takana. Kolmantena palkittiin Marko Östmanin (Rauma) Neljän polven aallot, neljäntenä Eeva-Leena Vaahtion (Luvia) Selkämeri – Minun Mereni ja viidentenä nimimerkki Reeja Dasmoen (Turku) Se (lkä) meri. Kunniamaininnan saivat myös Kalevi Näyrän Salakivi Selkämeressä, Emma Elliotin Mumier och havsmonster i Axmarby, Margit Meriläisen Minun Selkämereni, Sirkka Talvimon Souda ja huopaa ja Arvo Tuomisen Minun Selkämereni: Ensi tutustuminen.
"Valinta ei ollut helppo, sillä kirjoitukset olivat todella korkeatasoisia. Yritimme löytää kärkeen erityyppisiä kirjoituksia. Tarinoissa oli käsitelty Selkämerta taitavasti: nähdyn, eletyn ja koetun kautta. Teksteistä heijastuu syvä kiintymyssuhde Selkämereen ja sen luontoon", kuvailee toinen kilpailun tuomareista, kirjailija Pirkko Saisio.
Minun Selkämereni -kirjoituskilpailuun osallistuttiin pääosin Selkämeren alueen kunnista. Yksi kirjoituksista saapui jopa New Yorkista asti. Myös Ruotsista ja Lapin Ivalosta kirjoitettiin. Osallistujia oli koululaisista eläkeläisiin.
Kilpailun kirjoitukset arvioi ensin esiraati, jonka jälkeen ne siirtyivät tuomareiden, kirjailija Pirkko Saision ja Tapio Koivukarin arvioitavaksi. Kilpailun suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Lue lisää kirjoituskilpailusta Luontoon.fi -palvelussa.
torstai 13. kesäkuuta 2013
Kauttualla järjestetään yleisökaivaukset ja arkeologialeiri koululaisille
Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimusprojekti jatkuu tänä kesänä.
Yleisökaivaukset järjestetään Euran Kauttualla 29.7.-9.8.2013.
Kaivaukset alkavat aamulla klo 9.00 ja iltapäivällä lopetellaan noin klo 15.00. Aamulla kokoonnutaan kaivauspaikalla, päiväkoti Kulkusen vieressä. (autoja ei saa jättää päiväkodin pihaan, jotta pelastustie ja huoltoreitti pysyy avoimena, vieressä sijaitsevalla matonpesupaikalla on tilaa).
Arkelogialeirille ja yleisökaivauksille ilmoittaudutaan Euran kunnan www-sivuilla osoitteessa
http://www.mmanual.com/ilmoittautuminen/eura/html/default.asp
Valitse alasvetovalikosta kulttuuritoimi -> arkeologialeiri tai yleisökaivaukset -> haluamasi päivä.
Sekä yleisökaivauksille että arkeologialeirille voi osallistua yhtenä tai useampana päivänä.
Tervetuloa!
6.-9.8.2013
järjestetään arkeologialeiri 10-15 –vuotiaille.
Leirillä ollaan päivittäin klo 10-15, yöksi mennään kotiin. Leirillä osallistutaan arkeologisille kaivauksille
tutkijoiden kanssa. Kaivausten tavoitteena on löytää Kauttuan vanhan
kylän paikka.
Yleisökaivaukset järjestetään Euran Kauttualla 29.7.-9.8.2013.
Kaivaukset alkavat aamulla klo 9.00 ja iltapäivällä lopetellaan noin klo 15.00. Aamulla kokoonnutaan kaivauspaikalla, päiväkoti Kulkusen vieressä. (autoja ei saa jättää päiväkodin pihaan, jotta pelastustie ja huoltoreitti pysyy avoimena, vieressä sijaitsevalla matonpesupaikalla on tilaa).
Arkelogialeirille ja yleisökaivauksille ilmoittaudutaan Euran kunnan www-sivuilla osoitteessa
http://www.mmanual.com/ilmoittautuminen/eura/html/default.asp
Valitse alasvetovalikosta kulttuuritoimi -> arkeologialeiri tai yleisökaivaukset -> haluamasi päivä.
Sekä yleisökaivauksille että arkeologialeirille voi osallistua yhtenä tai useampana päivänä.
Tervetuloa!
torstai 6. kesäkuuta 2013
Näyttelyn avajaisia vietettiin kauniissa kesäillassa
Nurmeksen saaressa sijaitsevn Päivärannan tilan navetassa avautui eilen illalla Pruukataan sanoa että meil on suolavettä suonissa -niminen näyttely. Lämmin kesäsää kruunasi mukavan tilaisuuden ja saaressa viihdyttiin pitkälle iltaan.
Keväällä 2012 Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen ja maisemantutkimuksen opiskelijat tutustuivat kenttäkurssillaan Rauman saaristoon Nurmeksessa ja Reksaaressa.
Kurssiin liittyen kerättiin raumalaisten saaristomuistoja. Tammelan salissa järjestetyssä muisteluillassa löytyi mainioita haastateltavia, joilla oli paljon kerrottavaa saariston elämästä, kuten tämä muisto Puuvallin isännästä: "Se saatto panna suunnilleen kokonaisen ahvenen toisesta suupielest sisään ja sylkeä ruodot toisest pielest. Perkas sen suussaan".
Näistä talteen kerätyistä muistoista alettiin keväällä 2013 koostaa saaristolaiselämää esittelevää näyttelyä Nurmeksen saareen yhteistyössä Rauman kaupungin ympäristöviraston kanssa. Näyttelyä kokosivat opiskelijat Hanna Jaakola, Minna Karru, Johanna Koskinen, Iiro Lehtonen, Sade Marila, Pauliina Paajanen ja Eeva Tuomela. Ryhmää ohjasivat Riina Haanpää, Laura Puolamäki ja Eeva Raike.
Näyttely on yleisölle avoin Nurmeksen saaressa koko kesän ja siihen saa vapaasti käydä tutustumassa.
Saaristoelämää käsitellään kuvin ja muistelijoiden sitaattien avulla, näyttelyssä käydään läpi ihmisen elämänkaari lapsuudesta vanhuuteen sekä työntekoa ja vapaa-ajan viettoa saaristossa. Muistelijoina ovat olleet Markku Aikko, Reijo Holmström, Ritva Hori, Sirpa ja Jorma Liukkonen, Reino Peippo, Raimo Sundelin, Taisto ja Lea Syväkari, Arja Vahteristo, Raimo Virtanen ja Eeva Winter.
Avajaisissa muisteltiin kesiä Päiväranssa. Kuvassa Pä'ivärannan viimeisen emännän, Hilma Virtasen sukulaisia kertomassa, miten taloa asuttiin. |
Avajaisiin päästiin tyynessä kelissä |
Pihakahvit. Paikalla on muistojen mukaan ollut tanssilavakin. Päiväranssa käytiin kesäpäivää viettämässä erilaisten yhdistystenkin merkeissä, esimerkiksi VPK teki saareen miehistön kesäretkiä. |
Kaupungingeodeetti Juhani Korpinen toivotti vieraat tervetulleiksi. |
Näyttelyn ripustuksesta vastannut Minna Karru piti avajaispuheen. |
Kuvista tunnisteltiin tuttuja maisemia ja kasvoja. |
Avajaisista olisi saanut talteen vielä toisen näyttelyn verran muistoja avajaisvieraita kuuntelemalla. |
Keväällä 2012 Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen ja maisemantutkimuksen opiskelijat tutustuivat kenttäkurssillaan Rauman saaristoon Nurmeksessa ja Reksaaressa.
Kurssiin liittyen kerättiin raumalaisten saaristomuistoja. Tammelan salissa järjestetyssä muisteluillassa löytyi mainioita haastateltavia, joilla oli paljon kerrottavaa saariston elämästä, kuten tämä muisto Puuvallin isännästä: "Se saatto panna suunnilleen kokonaisen ahvenen toisesta suupielest sisään ja sylkeä ruodot toisest pielest. Perkas sen suussaan".
Näistä talteen kerätyistä muistoista alettiin keväällä 2013 koostaa saaristolaiselämää esittelevää näyttelyä Nurmeksen saareen yhteistyössä Rauman kaupungin ympäristöviraston kanssa. Näyttelyä kokosivat opiskelijat Hanna Jaakola, Minna Karru, Johanna Koskinen, Iiro Lehtonen, Sade Marila, Pauliina Paajanen ja Eeva Tuomela. Ryhmää ohjasivat Riina Haanpää, Laura Puolamäki ja Eeva Raike.
Näyttely on yleisölle avoin Nurmeksen saaressa koko kesän ja siihen saa vapaasti käydä tutustumassa.
Saaristoelämää käsitellään kuvin ja muistelijoiden sitaattien avulla, näyttelyssä käydään läpi ihmisen elämänkaari lapsuudesta vanhuuteen sekä työntekoa ja vapaa-ajan viettoa saaristossa. Muistelijoina ovat olleet Markku Aikko, Reijo Holmström, Ritva Hori, Sirpa ja Jorma Liukkonen, Reino Peippo, Raimo Sundelin, Taisto ja Lea Syväkari, Arja Vahteristo, Raimo Virtanen ja Eeva Winter.
maanantai 27. toukokuuta 2013
Työn alla näyttely: Pruukataan sanoa, että meil on suolavettä suonissa
Keväällä 2012 Turun yliopiston kulttuuriperinnön
tutkimuksen ja maisemantutkimuksen opiskelijat tutustuivat kenttäkurssillaan Rauman
saaristoon Nurmeksessa ja Reksaaressa. Kurssiin liittyen kerättiin raumalaisten
saaristomuistoja. Tammelan salissa
järjestetyssä muisteluillassa löytyi mainioita haastateltavia, joilla oli
paljon kerrottavaa saariston elämästä.
Näistä talteen
kerätyistä muistoista alettiin keväällä 2013 koostaa saaristolaiselämää
esittelevää näyttelyä Nurmeksen saareen yhteistyössä Rauman kaupungin ympäristöviraston
kanssa.
Minna Karru ripustaa näyttelyä navetassa |
Päivärannan tilan navettaa on valmisteltu näyttelyä varten jo talvitöinä. Rauman kaupungin saaristoisäntä Uula Jänkävaara korjasi navetanvintin lattian ja siivosi tilat suurimmalta osaltaan. Keväällä näyttelyn suunnittelun ja ripustuksen yhteydessä työ vietiin loppuun.
Näyttelyä kokosivat opiskelijat Hanna Jaakola, Minna Karru, Johanna
Koskinen, Iiro Lehtonen, Sade Marila, Pauliina Paajanen ja Eeva Tuomela. Ryhmää
ohjasivat Riina Haanpää, Laura Puolamäki ja Eeva Raike.
Ripustuksen suunnittelua ei niin lämpimänä ja tyynenä päivänä huhtikuussa 2013 |
Alakerran näyttelytila ennen loppusiivousta |
Navetan vintin näyttelytilaa siivotaan |
Jotain vanhaa, jotain uutta |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)