Ajoitustutkimus varmistaa: Kauttualla viljeltiin ohraa pronssikaudella

Syksyllä 2012 saatiin Kauttuan pellon koekuopista esille  kyntöjälkiä muinaispellossa. Niistä saatiin talteen yksi jyvän puolikas, jota ei kuitenkaan voitu ajoittaa pienen kkonsa vuoksi. 

Kesällä ja syksyllä 2013 jatkuneissa kaivauksissa löytyi jälleen muinaispeltoa kyntöjälkineen sekä edellisvuonna tutkitulta Kauttuan pellolta että viemärityömaan vuoksi tutkitulta läheiseltä Luistarintieltä.

Elokuun alussa Luistarintieltä löytyi pelastuskaivauksen yhteydessä pronssikaudelle alustavasti ajoitettu kuoppaliesi. Esiin tullut liesirakenne ja sen ajoitus ovat nyt tarkentuneet. 

Lue lisää Kulttuurien kerroksia Kauttualla -blogista

Karvian Skanssi herätti uusia ajatuksia

Karviassa järjestetty Skanssin linnakkeen menneisyys ja uudet mahdollisuudet -tilaisuus keräsi runsaasti paikallishistoriasta ja kulttuuriympäristöstä kiinnostuneita osallistujia.

Päivä alkoi Karvian yläkoululle järjestetyllä oppitunnilla Karvian kiinteistä muinaisjäännöksistä ja Skanssin historiasta vanhojen karttojen valossa.

Eeva Raike kertoi yläkoulun oppilaille Karvian kivikautisesta maisemasta

Alkuillasta siirryttiin maastoon, linnakkeen oletetulle sijaintipaikalle Kantin kylään. Kohteesta tunnetaan entuudestaan varmuudella yksi koordinaattipiste, jossa muinaisjäännösrekisterin mukaan on sijainnut linnakkeen ulkopuolinen redutti. Arkeologi Kari Uotila on tutkinut Itämeren alueen ja erityisesti Suomen linnoja ja linnoituksia. Hänen johdollaan paikalle saapuneet lähes 80 henkilöä tutustuivat maastossa näkyviin, mahdollisesti linnakkeeseen liittyviin  jäänteisiin sekä kohteesta tunnettuun muistitietoon, jota saatiin kuulla osallistujien joukosta.
Maastoretki herätti runsaasti uusia tutkimuskysymyksiä, muun muassa reduttina tunnetun muinaisjäännöksen todellisesta luonteesta, kohteen laajuudesta ja linnakkeen sijainnista maisemassa ja sen maaperään jättämästä arkeologisesta aineistosta.

Runsaslukuisella osanottajajoukolla oli vaikeuksia mahtua Skanssista tällä hetkellä tunnetun, redutiksi nimetyn kohteen ympärille

Maastossa on edellä mainitun kohteen lisäksi muitakin ampuma-asemaan ja vallitukseen viittaavia merkkejä Suomi-joen rantatörmällä.

Varsinainen linnake lienee sijainnut puolustusrakennelmien takana avautuvilla pelloilla. Tämän hetkisillä tiedoilla sijaintia ei voi tarkasti määritellä, mutta ajoittain runsaasti sotilaita majoittanut tukikohta on varmasti jättänyt maahan paljon arkeologista aineistoa kuten aterioiden tähteeksi jääneitä luita ja metalliesineitä. Niitä voisi paikantaa erilaisilla prospektointimenetelmillä, kuten maatutkauksella. Arkeologiset kerrokset ovat todennäköisesti ainakin 40 senttimetrin syvyydessä, kyntökerroksen alla.

Tilaisuus jatkui yleisöseminaarilla Karvia-talolla.
Kari Uotila aloitti esitykset kertomalla Suomessa 1600-luvulla sijainneista linnakkeista ja reduteista, sekä mahdollisuuksista arkeologisiin tutkimuksiin Kantissa aikaisemman ja juuri päättyneen maastoretken tuottaman tiedon valossa.

Arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta jatkoi teeman parissa kertomalla munaisjäännösten lainsuojasta ja toisaalta niiden hoitoon tarjotuista rahoitusmahdollisuuksista ja neuvonnasta.

Lopuksi kulttuuritoimen johtaja Sirpa Wahlqvist esitteli Euran kunnassa tehtyä, laajaa ja pitkään jatkunutta esihistorian elävöittämistyötä.

Maastoretki ja seminaari herättivät runsaasti mielenkiintoa ja innostusta Skanssin vaiheiden tarkempaan selvittämiseen sekä tutkijoissa että karvialaisissa. Kenties tulevina vuosina pääsemme kurkistamaan syvemmälle Kantin kylässä toimineen linnakkeen elämään 1600-luvulla.

Seminaariesitykset kootaan PaikkaOppi-palveluun Skanssista kertovan aineiston kohdalle.

Karviassa tutustutaan Skanssin linnakkeeseen

Karvian Kantin kylässä sijaitsi karvian Skantsina tunnettu linnake ja myöhemmin saman niminen kestikievari.
Linnakkeen vaiheista tiedetään kovin vähän, eikä siitä ole kiinteänä muinaisjäännöksenäkään säilynyt muuta kuin tykkiredutin perustus. Vanhoissa kartoissa Skantsi sen sijaan esiintyy Kyrönkankaan maantien varrella 1800-luvun loppupuolelle saakka paikannimenä.

18.9. järjestetään Karviassa Skanssin linnakkeen mennesiyys ja uudet mahdollisuudet -niminen seminaari sekä sitä edeltävä maastoretki. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Tutustu Skanssiin PaikkaOppi -palvelussa

Ohjelma:

Maastoretki Skanssin linnakkeelle:
Retkellä tutustutaan linnakkeen paikkaan ja sieltä löytyviin muinaisjäännöksiin sekä aluetta kuvaaviin vanhoihin karttoihin
Lähtö OMILLA AUTOILLA klo 16.00 Karviatalon pihalta, osoite Tyyni Tuulion katu  12

Yleisöseminaari
Kahvitus yleisölle Karviatalon aulassa klo 17.30 alkaen

Klo 18.00 Dosentti (Helsingin  ja Turun yliopistot) Kari Uotila:

 Skanssin linnoitus ja sen tutkimuksen mahdollisuudet

 
klo 19.00 arkeologi Leena Koivisto, Satakunnan Museo: Skanssin muinaisjäännöksen hoito ja suojelu sekä mahdollisuudet matkailussa

klo 19.20 Kulttuuritoimen johtaja Sirpa Wahlqvist, Euran kunta: Historian elävöittäminen matkailu- ja opetuskäyttöön, esimerkkinä Esihistorian Eura

klo 19.40 keskustelua

klo 20.00 tilaisuus päättyy

Tilaisuuden järjestävät Karvian kunta ja Osana omaa ympäristöä –hanke

Kokemäenjokilaakso eläväksi kuvaksi elokuvakasvatusprojekti käynnistää ympäristötiedon teemaviikon Satakunnassa

Kokemäenjokilaakso eläväksi kuvaksi

Ympäristöpainotteinen elokuvakasvatus- projekti 1.8.2013-31.5.2014

Satakunnan Elävän Kuvan Keskus sai Keski-Suomen ELYn ympäristökasvatusvaroista rahoituksen valtakunnallisesti merkittävälle lasten ja nuorten ympäristöpainotteisen dokumenttiprojektin toteuttamiseen. Hanketta on ideoitu jo pari vuotta Satakunnan ympäristökasvatusverkoston palavereissa ja nyt hankkeesta tulee vihdoin totta.

 

Projektissa Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ja MEKA TV ohjaa kouluissa toteutettavia elokuvatyöpajoja. Satakunnan ympäristötietoisuus- ja -kasvatusverkoston jäsenet sekä muut alueen ympäristötoimijat tuovat mukaan ympäristöasioiden asiantuntijuuden. 

Dokumenttielokuvahanke tarjoaa ympäristötoimijoille mahdollisuuden esitellä omaa alaansa lapsille ja nuorille ja tutustua samalla myös näiden ympäristökäsityksiin. Koululaiset saavat taas eväitä muodostaa näkemyksensä omasta ympäristöstään.

Projektiin otetaan 6-10 koulua Kokemäenjoen varrelta, alueen kuntien kouluista vähintään yksi per kunta. Näistä muodostuu elokuvapajaketju, jonka konkreettisena lopputuloksena on lasten ja nuorten lähtökohdista tehty Kokemäenjoki-teemainen dokumenttiepisodielokuva sekä joukko pienempiä episodeja, jotka kertovat satakuntalaisten koululaisten kokemuksesta ja arvoista omassa elinympäristössään. Dokumentit valottavat myös koululaisten kokemaa ympäristön laatua.

 

Satakunnan ympäristötiedon teemaviikolla, 2.-8.9., toteutetaan kolme ensimmäistä elokuvapajaa Nakkilassa. 

 

Lue lisää projektiblogista. 

Satakunnan ympäristötiedon teemaviikkoa vietetään 2.-8.9.2013

Satakunnan ympäristötiedon teemaviikot järjestää Satakunnan ympäristökasvatusverkosto.

Satakunnan ympäristökasvatusverkosto on vapaamuotoinen ryhmä, joka kokoaa yhteen ympäristökasvatuksesta ja ympäristötiedon popularisoimisesta kiinnostuneita toimijoita. Mukana on mm. teollisuuden, järjestöjen, korkeakoulujen, 2. asteen oppilaitosten, aluehallinnon ja kuntien edustajia. Ryhmään voi liittyä kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

Satakunnan ympäristökasvatusverkosto toteuttaa Satakunnassa vuonna 2010 käyttöön otettua Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa Ympäristö osaksi arkea.

Tänä vuonna ympäristötiedon teemaviikolla järjestetään Voimaa lähiympäristöstä -tempaus. Tavoitteena on nostaa esiin lähiympäristön merkitystä ihmisille ja hyvinvoinnille.

Toteutustapa on vapaa. Jokainen tempaukseen osallistuva toimija, myös yksittäinen ihminen, voi toteuttaa omanlaisensa tapahtuman, jonka teemana on, miten lähiympäristö antaa voimaa. Osallistua voi esimerkiksi pienesti omissa toimitiloissa tai kodin lähipiirissä järjestettävällä tuokiolla tai näyttävänä julkisena flash mob -tapahtumana – ja kaikkea siltä väliltä.

Ainoat reunaehdot ovat, että ympäristökasvatuksen Kehrä-tunnuksen tulee olla tapahtumassa näkyvillä ja tapahtumasta raportoidaan sanoin ja/tai kuvin tempauksen sosiaalisen median alustalla. Kehrä-tunnus on Lounais-Suomen ympäristökasvatustyön tunnus.

Tempaus on myös haastekampanja,  eli haastamme kaikki mukaan järjestämään tapahtuman tai toimintaa tai vain osallistumaan kuvalla ja kuvauksella siitä, miten lähiympäristö antaa voimaa.

Lisätietoa teemaviikon ohjelmasta ja tempauksesta julkaistaan viikolla 35.

Kesän 2013 kaivaukset Kauttualla ovat päättyneet

Kaivausjohtaja, FT Kari Uotila, kokosi yhteen muutamia avaintuloksia kenttätyövaiheen päättymisen jälkeen. Tulokset tarkentuvat talven aikana, kun eri analyysit valmsituvat ja tuloksia ehditään tarkastella paremmin.


Tulokset kesältä 2013:
1. Laaja-alainen muinaispeltovaihe saatiin esiin, mahdollisesti yksi myös oja ja ainakin yksi aitatolppa. Muinaispellosta otettiin maanäytteet mahdollisten siementen ajoitusta ja tunnistusta varten.
2. Alueelta löytyi rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia astianpaloja, joista osa on melko suurikokoisia.
3. Peltokerroksen alta löydettiin säilyneenä kolminkertainen lattiataso, josta otettiin näyte ajoitusta varten.
4. Uunin tai muun kiviladelman jäännökset saatiin esille. ne todennäköisesti  ajoittuvat 1600-1700-luvulle, jolloin alueella on ollut kymmenkunta taloa.
5. Päivittäin kaivauksella vieraili 8-12 harrastajaa ja parhaimmillaan 5 kouluikäistä arkeologialeiriläistä sekä muutamia lapsia vanhempiensa kanssa  mukana. Kuumimpana päivänä ostettiin 23 jäätelöä.
 
Tuloksia vuosilta 2012-2013
Alueen muinaisjäännösluonne saatiin kahden kenttätyövaiheen jälkeen varmistettua.  Alueella on 700-1000 vuotta vanhan asutuksen jäännöksiä.
Puurakenteiden jäännöksiä on säilynyt alueella monin paikoin heti peltokerroksen alla, niiden ajoitusta ei voida tässä vaiheessa varmuudella kuitenkaan sanoa.
Alueella on myös laaja asutusta vanhemman pellon - muinaispellon - vaihe, joka ajoittuu ainakin 1300-lukua vanhemmaksi. 

Päiväkodin lapset tulosa kaivaukselle

Lautalattia paljastumassa

Ensimmäinen kaivauspäivä

Kolmas kaivauspäivä

Viimeinen kaivauspäivä, maanäytteiden otto muinaispellosta

Sian alaleuan kulmahampaan pala, sanoi paikalla vieraillut osteologi FT Auli Bläuer

Kauttuan kaivausten tutkimustuloksia esittelevä näyttely avautui 25.6.2013 Porissa ja 1.7.2013 Eurassa

Kulttuurien kerroksia Kauttualla -tutkimusprojektin tuloksia ja tutkimusmenetelmiä esittelevä näyttely on valmistunut. Näyttelyssä esitellään Euran Kauttuan vanhan kylän paikalla vuonna 2012 tehtyjä arkeologisia kaivauksia ja niissä tehtyjä löytöjä sekä kerrotaan kaivauksissa käytetyistä uusista tutkimusmenetelmistä.

Näyttely on esillä

Satakunnan Museossa 25.6. - 1.9.2013 museon aukioloaikoina ( ti-su 11-18, ke 11-20)

Euran kirjastossa 1. – 19.7. kirjaston aukioloaikoina (ma-pe klo 12 – 19) pääkirjaston näyttelytilassa

Viime vuoden tutkimusten koekuopista löydettiin mm. jälkiä rakennuksista sekä merkkejä muinaispellosta. C14- näytteistä saadut tulokset ajoittavat asutuksen ja viljelyn varhaiselle keskiajalle, mutta löytöaineistossa on myös joitakin paloja rautakautista keramiikkaa. Tutkimukset rahoitettiin Jalmari Karhulan säätiön apurahalla.


Kaivaukset Kauttualla jatkuvat tänä kesänä heinä-elokuun vaihteessa. Hanke toteutetaan yhteisöllisen arkeologian keinoin: tärkeä osa kaivausta on vapaaehtoiskaivajien ja arkeologian harrastajien mukana oleminen. Lisäksi koululaisille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kaivausleirille neljänä päivänä. Kaivauksilla on muidenkin mahdollista vierailla. Kaivausten kenttätöiden ajankohta on 29.7.–9.8., mukaan kaivamaan on edelleen mahdollista ilmoittautua. Lisätietoja tutkimushankkeesta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen blogista osoitteesta http://kerroksiakauttualla.blogspot.fi/. 
Yleisökaivauksille paikat ovat täyttymässä, arkeologialeirillä sen sijaan on edelleen runsaasti tilaa.
Tutkimusten edistymistä voi seurata myös facebookissa (KulttuurienKerroksiaKauttualla).


Tämän vuoden tutkimukset rahoitetaan Pyhäjärviseutu ry:n kautta EU:n Leader -ohjelmasta. 

Euran kirjaston näyttelytiloissa voi tutustua kaivauspaikalta löydettyihin rahoihin 1500-, 1600-, 1700- , 1800- ja 1900- luvuilta.