SuomiAreenan Itämeri-kylässä pelataan vesistö-Aliasta

Itämeri-kylä saapuu SuomiAreenan kansalaistorille Poriin. SuomiAreenan Itämeri-kylässä ovat mukana mm. Turun ammattikorkeakoulu/ BalticSeaNow.Info-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke, Metsähallitus, Turun yliopiston Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus, Pidä saaristo siistinä ry ja Centrum Balticum.

Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmä ja Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto tuottavat Itämeri-kylään uudenlaisen tapahtumasarjan. Tavoitteena on nostaa kunnallisvaalien alla esille vesistöasioita ympäristökasvatuksen keinoin.

SuomiAreenan aikana järjestetään kuusi lyhyttä keskustelua, joiden punaisena lankana on ympäristöaiheisen keskustelun eteenpäin vieminen tutusta Alias-pelistä tuunatun vesistö-Aliaksen avulla.

Vesistö-Alias on tuunattu Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän ja Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkoston yhteistyönä. Pelin tekemisestä vastaa pieni pelialan yritys A&T Sinkkonen yhdessä Nelostuotteen kanssa.

Pelisessioiden järjestämisestä vastaavat Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman Osana omaa ympäristöä -hanke sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke.

Pelisessioiden juontajiksi on pyydetty kolme ympäristöalan ammattilaista: sanomalehti Länsi-Suomen ympäristötoimittaja Jami Jokinen, Porin ympäristövirastosta johtaja Matti Lankiniemi ja ilmasto-insinööri Jari Lampinen.

Miten pelaaminen tapahtuu?

Peleihin osallistuu kaikkiaan noin 40 henkilöä. Pelaajien joukossa on satakuntalaisia kansanedustajia, kunnallisvaaliehdokkaita, kulttuurialan toimijoita, vesiensuojelun ja kulttuuriympäristön asiantuntijoita, aluehallinnon virkamiehiä ELY-keskuksesta, Satakuntaliitosta ja Varsinais-Suomen liitosta, Porin yliopistokeskuksen johtaja, Turun yliopiston professori sekä tutkijoita.

Osallistujat keräävät pelin aikana kahdessa joukkueessa Itämeri-tekoja selittämällä vesistöasioihin liittyviä sanoja. Pelisessiot ovat teemoitettu pelissä mukana olevien henkilöiden taustat huomioiden.

Pelitapahtumien ajankohdat ja järjestämispaikat ovat teemoittain seuraavat:

ke 18.7.2012 klo 11.00–11.15 Promelava: ENERGIA

ke 18.7.2012 klo 15.00–15.15 Promelava: VESIEN TILA JA VESIEN SUOJELU

to 19.7.2012 klo 11.00–11.15 Promelava: MAISEMA- JA KULTTUURIPERINTÖ

to 19.7.2012 klo 13.30–13.45 Torilava: KALAT JA KALASTUS

pe 20.7.2012 klo 13.30–13.45 Torilava: VESILIIKENNE

pe 20.7.2012 klo 15.00–15.15 Promelava: SUOJELUALUEET JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Yleisö voi helposti seurata pelisessioita tapahtumalavan ympärillä.

Vesistö-Aliakseen ja Itämeri-viestijöihin voi tutustua Itämeri-kylässä kansalaistorin aukioloaikoina keskiviikosta perjantaihin klo 10.00–17.00.

Tervetuloa!

Lisätietoja vesistö-Aliaksesta ja pelisessioista:

Osana omaa ympäristöä -hanke

Laura Puolamäki (lomalla 19.6.–8.7.)

llpuol at utu.fi, puh.  040 5740 749

VELHO-hanke

Kati Saarni

kati.saarni at ely-keskus.fi, puh. 0295 022 936

Lisätietoja Itämeri-kylästä:

Annika Kunnasvirta (lomalla 2.-15.7.)

Annika.Kunnasvirta at turkuamk.fi

Martti Komulainen (lomalla 4.-29.6.)

martti.komulainen at turkuamk.fi

Nakkilan virtuaalisen ympäristöpolun ensimmäiset aineistot ovat valmistuneet.

Nakkilassa on tehty viime vuosina lukuisia luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviä inventointeja osana yleiskaavatyötä. Myös kunnan 150-vuotisjuhlanäyttelyn kokoaminen toi päivänvaloon runsaasti maisemanmuutoksesta kertovaa aineistoa. 

Tutkimustietoa hyödynnetään nyt ympäristöpolun sisällön tuottamisessa. Ympäristöpolku on jaettu luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön.

Luonnonympäristöön liittyvillä rasteilla tutustutaan mm. Tattaranjoen suulla ja Ruskilankoskella liito-oravaan ja lintuihin.

Kulttuuriympäristöön liittyvillä rasteilla tutustutaan eri aikakausien Nakkilaan esihistorialliselta ajalta historiallisen ajan ja jälleenrakennuskauden kautta nykyaikaan edeten.

Keskiajan Nakkila on läsnä Ruskilassa

Ruskilan kosken saksankivet osoittavat keskiaikaista rajaa, joka ilmeisesti määritteli piispan ja talonpoikien kalastusoikeudet Kokemäenjoessa. Ruskilan halki kulkee myös keskiajalta periytyvä Huovintie, joka on osa Turun linnaa ja Korsholman linnaa yhdistänyttä postitietä.

Ympäristöpolun keskiaikarastia testattiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2012 Ruskilan koulun 6. luokan kanssa. Oppilaat kävivät koskella katsomassa saksankiviä. Vesi tosin oli sateisen kevään jälkeen niin korkealla, että rannat olivat pehmeitä ja kosken kivet paljolti veden alla. Rannalla oppilaat kirjoittivat pienen tarinan siitä, mitä kosken partaalla olisi voinut keskiajalla tapahtua. Tarinat laitettiin muovirasiaan ja vietiin rannan läheisyydestä valittuun kätköpaikkaan. Ensi keväänä 6. luokan oppilaat voivat etsiä geokätkön ja lukea tarinat sekä jatkaa niitä.

Ympäristöpurjehduksella Luvian saaristossa

Osana omaa ympäristöä –hanke tuottaa teemapurjehduksen Luvian Laitakarissa kotisatamaansa pitävälle kaljaasi Ihanalle.

 Ensimmäinen testipurjehdus järjestettiin 18.5.2012.  Testiryhmänä olivat Itä-Porin koulun 9. luokkalaiset. 

Teemapurjehduksella tutustutaan Selkämereen ja Luvian saaristoon virtuaalisen ympäristöpolun avulla. Ympäristöpolun rastit rakennetaan mobiiliteknologiaa hyödyntävän PULU-ohjelman pohjalle. 

PULU-ohjelmassa ympäristöpolun kohteet voidaan avata ns. miniläppärissä tai tabletissa ja esimerkiksi havainnoida purjehdittavaa reittiä historiallisen kartan tai jonkin teemakartan ja  gps-paikannuksen avulla. Gps-paikannukseen voi yhdistää myös kuvia, videota, ääntä, tekstiä, tehtävärasteja ja kysymyksiä. Kun Ihana saapuu rastille määritettyyn koordinaattipisteeseen, avautuu tietokoneen ruudulle rastille syötetty informaatio mahdollisine tutkimus- tai havainnointitehtävineen. Rastit voidaan avata myös muualla kuin niiden omissa koordinaattipisteissä. Tämä on tarpeen esimerkiksi kovalla tuulella, jolloin ympäristöpolun tehtävät suoritetaan tyynessä paikassa, turvallisesti. Osa ympäristöpurjehduksen oppimisprosessiahan on olosuhteiden huomioiminen merellä liikuttaessa. 

 Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Henna Ryömä opastaa purjehtijoita vesinäytteen ottamisessa Säpin edustalla

Ympäristöpolkuun liittyy myös sähköinen työkirja, jossa purjehduksen aikana esille tulevista asioista kerrotaan laajemmin. Purjehduksella kirjoitetaan myös lokia, joka julkaistaan Ihanan kotisivuilla.

Ympäristöpurjehduksen taustalla  vietnamilainen maailmanperintö

Kipinä ympäristöpurjehduksen tuottamiseksi syttyi jo vuonna 2007, kun vietnamilaisen Ha Long Baynmaailmanperintökohteen työntekijöitä vieraili Satakunnassa tutustumassa suomalaiseen ympäristökasvatustyöhön ja kertomassa omasta kohteestaan. Luonnonperintökohteena UNESCO: n listalle vuonna 1994 päässyt Ha Long Bay sijaitsee Tonkininlahdella. Yli 1600 saaren muodostama kokonaisuus pitää sisällään sekä luonnonarvoja että kalastukseen ja mereen liittyvää kulttuuriperintöä, aivan kuten Selkämeren kansallispuistokin. Ha Long Bayn alueella ympäristökasvatusta tehdään suurelta osin koululaispurjehdusten avulla.

Ympäristöpurjehdus tuottaa tutkimustiedosta oppimateriaalia

Kaljaasi Ihana tarjoaa koululaisryhmille erinomaisen mahdollisuuden tutustua satakunnan merelliseen kulttuuriperintöön ja Selkämeren luontoon. Ympäristöpurjehduksen rastien sisältö saadaan Selkämereen liittyvistä inventoinneista ja tutkimuksesta lukuisten yhteistyökumppaneiden kautta. Tutkimustieto muunnetaan opetuskäyttöön sopivaan muotoon ja esitetään PULU-ohjelman avulla sopivissa kohteissa. 

 PULU toimii myös kannen alla

Luotolaiselämää Rauman saaristossa

 Saaristomuistoja saman katon alla

Huhtikuun 23. päivä järjestetty muisteluilta elämästä Rauman saaristosta kokosi Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelaan salin täydeltä väkeä. Saaristomuistoja heräteltiin vanhojen valokuvien avulla. Tunnelma oli alusta alkaen lämmin ja välitön, tunsihan suurin osa muistelijoista toisensa jo vuosien takaa.

Muisteluillan päätteeksi kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen opiskelijat sopivat osallistujien kanssa haastatteluaikoja seuraavalle päivälle. Tavoitteena oli tallentaa saaristolaismuistoja ja valokuvia siten, että aineistoa voidaan käyttää tieteellisessä tutkimuksessa vielä vuosienkin päästä. Ensimmäinen tavoite aineiston hyödyntämiselle on saaristolaiskulttuuria esittelevän näyttelyn tuottaminen Nurmeksen Päivärannan navettaan. Suureksi iloksemme kukaan ei kieltäytynyt haastattelusta, ja pari haastattelua tehtiin jo heti iltatilaisuuden päätteeksi.

 

Päivärannan viimeinen emäntä Hilma Virtanen ja talon kotieläimiä. Kuva: Raimo Syväsen yksityiskokoelma.

Reijo Holmström pikkupoikana 1940-luvulla vasikan kanssa (Kuva Holmströmin yksityiskokoelmasta)

Maastotöillä taustaa muistoille

Muisteluiltaa edeltävän päivän kenttäkurssi vietti Nurmeksessa. Maastotöiden aikana tutustuttiin Puuvallin, Päivärannan ja Pinokarin tilojen pihapiireihin, maiseman muutokseen mm. maankohoamisen ja maankäytön muuttumisen seurauksena sekä maisemanhoitoon.

Haastattelujen jälkeen, keskiviikkona, kurssi vietti vielä yhden päivän Reksaaressa. Reksaareen kuljimme Omenapuunmaan ensin luontopolkua pitkin ja sitten soutamalla Rohelan laituriin. Reksaaressa tutustuttiin Kartun ja Rohelan tiloihin ja Reksaaren maiseman muutokseen sekä Kartunkarin  muinaisjäännöksiin.

Monissa muistossa nousee esille saaristossa liikkuminen ja etäisyydet. Etenkin salmien ja sunttien ylitys talviaikaan oli vaarallista. Saarissa kulkemisen tavoitteena olikin paitsi harjoitella maiseman havainnointia, myös kiinnittää haastatteluissa esille tulleita asioita maisemaan.

Monta näkökulmaa samaan saaristoon

” Ja kun sinne tultiin niin sängyn vieressä  oli naula ja kello pantiin siihen roikkumaan ja sitä ei sit sinä  kesänä sen kummemmin tarvittu.”

Haastateltavillamme on hyvin erilainen tausta suhteessaan saaristoon, mutta muistoissa nousee esille yhteisiä teemoja. Olipa kyseessä sitten syntyperäinen saaristolainen, kesävieraana saareen tullut, huviveneilijä, kalastaja tai sukulaisvierailujen kautta osa-aikainen luotolainen, kiireettömyys ja luonnon ehdoilla toimiminen määrittelivät arjen kulkua. Kiireettömyys ei kuitenkaan tarkoita joutilaisuutta. Työtä kyllä riitti, mutta työtahtia ei säädellyt kello vaan vuoden- ja vuorokaudenaika sekä sää.

Luotolaiset olivat myös itsenäisiä. Toisten tilojen asukkaat tulivat paremmin keskenään toimeen, toiset huonommin. Hyvistäkin väleistä huolimatta itsekseen pärjääminen oli kaikille tärkeätä. Sadonkorjuutyöt, kuten heinänteko ja puinti, tehtiin osittain yhdessä, mutta arjesta selviydyttiin oman väen voimin.

Reino Peippo on liikkunut vaimonsa kanssa saaristossa kymmeniä vuosia. (Kuva: Reino Peipon yksityiskokoelma)

Saarissa retkeily on aina kuulunut raumalaisten, niin luotolaisten kuin kaupunkilaistenkin, harrastuksiin. Kaupungista retkille lähdettiin usein. Luotolaiset retkeilivät useimmiten juhlapyhinä. Myöhemmin 1900-luvulla käytiin tansseissa purjehdusseuran paviljongilla. Ostosten toimittamiseen toi helpotusta 1950-luvulla Möhkö-niminen paatti, joka kiersi rantoja kauppa-auton tapaan.

Luotolaisia ja kaupunkilaisia yhdistää myös kalastus. Kalastus ei ollut pääasiallinen toimeentulon lähde monellekaan tilalle, mutta lisätuloja siitä kyllä saatiin. Kala myös täydensi ruokapöytää. Saaressa asuminen vaati omavaraisuutta, ja kotieläimiä pidettiin yleisesti. Viimeiset lehmät, lampaat, kanat ja hevonen lienevät olleen Päivärannassa.

Raumalaistyylinen paatti. Paattien ulkomuodon perusteella voitiin sanoa, missä ne on tehty.

Kenttäkurssilaisia  Puuvallin kanavan lähellä.

Maankohoaminen muuttaa maisemaa ja rantoja saaristossa.

Huhtikuussa kerätään saaristolaismuistoja Raumalla

Huhtikuussa kerätään saaristolaismuistoja.

Turun yliopisto ja Rauman kaupunki järjestävät huhtikuussa raumalaisten saaristolaismuistojen
keruutapahtuman.
Maanantaina 23.4.2012 kaikkia muistelijoita kutsutaan iltatilaisuuteen Vanhan Rauman  korjausrakentamiskeskus Tammelaan. Seuraavana päivänä jatketaan haastatteluja. Talteen halutaan kertomuksia ihmisten arjesta, elämästä ja olemisesta saaristossa, sekä saaristoluonnosta sellaisena kuin se liittyy muistoihin ja elämään. Tutkijat toivovat saavansa käyttöön myös valokuvia menneen ajan
saaristosta.

Rauman kaupungin omistaman Päivärannan navettaan tuotetaan myöhemmin näyttely, joka esittelee raumalaista saaristoperintöä osana Selkämeren kansallispuistoa. Kulttuuriperintö on oleellinen osa kansallispuiston sisältöä.

Muisteluilta Vanhan Rauman Tammelassa, Eteläpitkäkatu 17, alkaa maanantaina 23.4.2012
klo 18.00. Illan aikana kerrotaan saaristomuistoja vapaasti keskustellen.

Lisätietoja:
Suunnittelija Laura Puolamäki
040 5740 749
llpuol (at) utu.fi

Lähellä-tapahtuman luontokuvatyöpajan dokumentti ensi-illassa

Lähellä-tapahtumassa järjestetyn Luontoa lähellä kuvaten -työpajan dokumentti sai ensi-iltansa 8.12.2011.
Dokumentin on tuottanut hiljattain valtakunnallisella Lapsenpäivä-palkinnolla huomioitu Satakunnan elävän kuvan keskus.

Voit katsoa dokumentin tapahtuman blogissa.

Euroopan rakennusperintöpäiviä vietettiin seminaarin merkeissä Nakkilassa

Osana omaa ympäristöä -hanketta esiteltiin Kulttuuriympäristö kunnan vetovoimatekijänä -nimisessä seminaarissa Nakkilassa 9.9.2011.
Seminaarin yhteydessä järjestettiin opastettu kierros Suomisen tehdasalueelle. Sinne sijoittuu myös uusin PULU-reitti.